Operatiivinen toiminta 2.10.2019

Viisi palomiestä sai vammoja palokaasuräjähdyksessä – monen metrin ilmalento olisi voinut päättyä pahemminkin

Palon epäillään alkaneen kiukaan päälle jätetystä muoviastiasta tai vastaavasta, josta se levisi seinäpaneeleihin ja lauteisiin.

Palon epäillään alkaneen kiukaan päälle jätetystä muoviastiasta tai vastaavasta, josta se levisi seinäpaneeleihin ja lauteisiin.

Viisi palomiestä sai lieviä vammoja palokaasuräjähdyksessä, joka tapahtui kerrostalon saunapalon sammutuksen yhteydessä kesäkuussa Helsingissä.

Helsingin Latokartanossa sijaitsevan kerrostalon kellarikerroksen yleisessä saunatilassa syttyi tulipalo, jonka kerrostalon asukas havaitsi ja ilmoitti hälytyskeskukselle.

”Se oli tyypillinen asuinrakennuksen yhteissaunatilan tulipalo. Harvinaista ei ole sekään, että palokaasut syttyvät”, luonnehtii pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta.

Ensimmäinen yksikkö kohteessa oli Käpylän paloaseman 401, jonka esimies lähti tiedustelemaan paloa. Hän eteni käytävää pitkin saunan ovelle. Kun hän raotti ovea, pukuhuonetilaan kertyneet palokaasut syttyivät räjähtäen, ja hän lensi istualleen. Hän antoi oven mennä kiinni, mutta se ei sulkeutunut kunnolla, sillä oven lukon kieli oli jumittunut ulos. Esimies perääntyi.

Kuumien palokaasujen pikeämää seinää pesuhuoneessa.

Seuraavat yksiköt olivat jo tulleet paikalle, ja seuraavaksi neljä palomiestä lähti suorittamaan sammutushyökkäystä. He yrittivät asentaa ensin oven eteen smoke stopperin eli savuverhon, jolla savun eteneminen rappukäytävään olisi voitu estää. Se oli vaikeaa, sillä oven ovipumppu hankaloitti tehtävää.

”Savuverhon laittaja huomasi, että käytävälle vyöryy palokaasuja, eikä käytävän katto enää näy. Samalla hän näki savun värin muuttuvan ja liikehtivän voimakkaasti. Hän tajusi, että nyt se varmaan syttyy, mutta ei ehtinyt tehdä mitään enempää”, Korkiamäki kertoo.

Täysillä päin ovea, vammoja lasinsiruista

Palokaasut syttyivät silmänräpäyksessä. Syttymisestä muodostunut paine oli niin kova, että ovella olleet neljä palomiestä lensivät taaksepäin. Heidän esimiehensä osui takana olleen huoneiston oveen niin kovaa, että ovi rikkoutui, ja hänen paineilmalaitteistonsa vaurioitui. Toisen pelastajan maski meni rikki, ja hänenkin paineilmalaitteistonsa rikkoutui. Kaksi muuta palomiestä paiskautui taaksepäin osuen takana olleeseen seinään.

Palokaasuräjähdyksen ulos heittämiä rappukäytävän laseja.

Palomiehet eivät saaneet tilanteessa toimintaa estäviä vammoja. Sen sijaan ulkona seisonut P701 sai vammoja lasinsiruista, kun hänen edessään olleen ulko-oven lasi pirstoutui. Räjähdyksen paine heitti hänet muutaman metrin päähän ovelta.

Kovasta rysäyksestä huolimatta neljä saunan oven lähellä ollutta palomiestä selvisivät lievin vammoin. He vaihtoivat itselleen ehjät paineilmalaitteet, suorittivat savusukelluksen ja sammuttivat palon.

”Samat henkilöt pystyivät suorittamaan savusukelluksen. Ainoa, joka kuljetettiin sairaalaan, oli kaveri oven ulkopuolella, sillä hän sai törmäysvaurioita ja lasinsiruja päälleen”, Korkiamäki kertoo.

Ensihoitajat tarkastivat jokaisen palomiehen. Rakennus kärsi mittavia vaurioita.

Palo hengitti

Pelastuslaitoksen ja poliisin yhteisessä palontutkinnassa syttymissyyksi epäillään kiukaan päälle jätettyä muoviastiaa tai vastaavaa, joka on syttynyt palamaan, kun kiuas on mennyt automaattisesti päälle. Siitä palo on levinnyt seinäpaneeleihin ja lauteisiin.

Korkiamäki kertoo, että saunan rakenne itsessään altistaa tulipalossa tapahtuville kaasuräjähdyksille. Puupaneloituun pieneen tilaan kertyy lämpöä, eikä palo saa kunnolla happea, kun palo on kehittynyt tarpeeksi.

Tilaan muodostuu erittäin korkea lämpötila, häkää ja muita syttyviä kaasuja. Kun happipitoisuus laskee, huoneeseen tulee alipaine, joka imee sinne korvausilmaa ulkoilmahormista ja oven alta. Tällöin palo jälleen saa happea ja kiihtyy, kuluttaa hapen, hiipuu ja muodostaa lisää kuumia syttymiskelpoisia palokaasuja.

”Sanomme, että palo hengittää. Tässäkin tilassa palo oli jatkanut ’hengitystä’ arviolta noin 20 minuuttia”, Korkiamäki kertoo.

Kun tällainen hengittävä palo sitten saa kunnolla happea vaikkapa oven aukaisusta, palokaasut syttyvät kiivaasti ja räjähtävät.

”Palokaasujen syttyminen on käytännössä sama, kuin päästäisi tilaan nestekaasua. Mekanismi vain on eri, kun kaasut syntyvät tulipalon kautta”, Korkiamäki kuvailee.

Vaara aina läsnä

Räjähdys oli hyvin voimakas, sillä sammutusjoukkue ei vielä ollut edes saunan ovella, vaan muutaman metrin päässä käytävällä.

”Se heitti kaikki taaksepäin ja rikkoi kaikki lähistön ikkunat muun muassa pesutuvasta. Se on ollut ihan kunnon mäjähdys.”

Riski pahempaan oli olemassa. Vaikka palomiehet seisoivat metrien päässä ovelta, yksi heistä lensi läheisen asuinhuoneiston ovea päin niin kovaa, että ovi meni rikki.

”Jokainen voi kuvitella, miten kova törmäyksen on täytynyt olla. Siinä oli vakava loukkaantuminen todella lähellä. Voi sanoa, että onni oli matkassa.”

Pesuhuoneen tuhot palokaasuräjähdyksen jälkeen.

Korkiamäki kertoo, että vastaavia tilanteita tapahtuu valitettavan usein. Hän arvioi, että vastaavissa olosuhteissa palokaasujen lieskahduksia tapahtuu muutaman kerran vuodessa. Hän kertoo, että paikalla operoineet palomiehet harkitsivat ikkunoiden rikkomista ja ylipainetuuletusta samalla, kun savusukellus aloitetaan, jotta palokaasut olisivat purkautuneet ulos. He eivät kuitenkaan ehtineet tehdä sitä ennen räjähdystä. Saunassa olleet poistoaukot olivat myös melko pienet.

”Tapauksen oppi on se, että täytyy ymmärtää tällaisen kohteen vaarallisuus. Aina, kun savusukeltaa tällaiseen kohteeseen, siellä piilee nimenomainen palokaasujen syttymisvaara. Jos on mahdollista saada palokaasuja purkautumaan ulos esimerkiksi rikkomalla ikkunoita, niin voi tehdä, mutta harvoin taloyhtiöiden kellarisaunoissa on ikkunoita tai muita purkautumisaukkoja ulos. Tätä voisi miettiä, kun rakennetaan tämän tyyppisiä talosaunoja.”

Teksti: Kaisu Puranen

Kuvat: Helsingin pelastuslaitoksen palontutkintaryhmä