CTIF:n metsäpalokomission kokouksessa Sloveniassa nousi esille sodan aikaisten räjähtämättömien ammusten riskit metsäpaloissa. Esimerkiksi Sloveniassa on kartoitettu näitä riskejä. Vaikka meidän sodistamme on jo aikaa, raivataan edelleen esimerkiksi Lapissa ammuksia maastosta. Everstiluutnantti Mikko Illin mukaan niitä löytyy säännöllisesti suuria määriä.
Ovatko ne riski metsäpalotilanteissa?
”Riskit ovat hyvin pienet. Ampumatarvikkeet eivät räjähdä metsäpaloissa, sillä maasto on pohjoisessa karua ja palo etenee niin nopeasti. Sotilasräjähteet tarvitsevat sellaisen iskun, että räjähdysaine aktivoituu. Näin ei palotilanteissa tapahdu.”
”Esimerkiksi Balkanin alueella räjähteet saattavat olla miinoja, joita meiltä ei niinkään löydetä. Ne ovat palotilanteissa alttiimpia räjähtämään. Balkanin alueella maasto on myös sellaista, että se kuumenee herkemmin. Meillä maastosta löytyvät sotilasräjähteet ovat stabiileimpia, esimerkiksi saksalaisten maastoon jättämiä ammuksia ei ole viritetty.”
Miten sammutustoimintaa Puolustusvoimissa toteutetaan, Puolustusvoimien pelastusjohtaja Yrjö Lindroos?
”Paloja syttyy erityisesti harjoitusten yhteydessä ja ammuksia löytyy harjoitus- ja maalialueilta. Niille ei mennä sammuttamaan, sillä niissä on 300 metrin varoalue. Paloa rajataan niin, että se pysyy hallinnassa. Vaarat pyritään lähtökohtaisesti eliminoimaan. Sotilaspalokunnat huolehtivat pääsääntöisesti sammuttamisen, ja yksiköitämme on myös varotehtävissä harjoituksissa. Paloja toki syttyy, mutta niiden pinta-alat jäävät pieniksi. Harvoin pitää pelastuslaitosta hälyttää paikalle, eivätkä ne edes saa mennä sinne.”
