Tulipaloissa kuoli viime vuonna yhteensä 51 suomalaista.
Viime vuonna kuoli yhteensä 51 suomalaista tulipaloissa. Menehtyneistä 13 oli naisia. Palokuolemista 38 oli tapaturmaisia, mikä on vuodesta 1952 alkaneen tilastoidun historian alhaisin lukumäärä.
Palokuolemien määrää on saatu laskettua lainsäädännön ja pelastustoimen turvallisuusviestinnän avulla.
”Eri viranomaisten tekemä turvallisuutta parantanut tutkimustyö on ollut myönteisen kehityksen ansiota. Onnettomuustutkintakeskuksen tekemät tutkimukset ja TUKESin sähköpaloihin liittyvät tutkimukset ovat ollee muun muassa sellaisia”, sanoo Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki.
Myös lainsäädännölliset vaatimukset, kuten palovaroitinpakko jokaiselle 60 neliölle asuntokohteissa sekä itsestään sammuvat savukkeet ovat olleet osaltaan parantamassa tilannetta.
Yksi keskeinen seikka on Esa Kokin mielestä ollut pelastusviranomaisten tekemä systemaattinen turvallisuusviestintä. Sen vaikutukset näkyvät myös myönteisessä kehityksessä.
Vuoden 2018 aineistosta on havaittavissa kolme riskiryhmää. Tahallaan sytytettyjen kuolonpalojen uhreja oli 13. Alkoholin aiheuttaman toimintakyvyn alentumisen vuoksi tulipaloissa menehtyi 14 uhria. Ikääntymisen myötä alentuneen toimintakyvyn alentumisen vuoksi menehtyneitä uhreja oli 16, joista neljässä oli merkintä muistisairaudesta pelastustoimen tai poliisin rekisterissä.
Syttymissyistä savuke on edelleen yleisin syttymissyy, niitä oli yhtä paljon kuin tahallaan sytytettyjä paloja, 13 kappaletta. Avotulen huolimattomasta käsittelystä ja sähkölaitteen vikaantumisesta aiheutui molemmista kuusi palokuolemaa.
Palokuoleman uhri on usein tapahtumahetkellä yksin. Palokuoleman uhreista 39 asui yhden henkilön taloudessa.
Tässä piileekin Esa Kokin mukaan riski, jolla nyt saavutettu hyvä suunta voidaan tärvellä.
”Vanhusväestön määrä kasvaa lähitulevaisuudessa ja yhä useamman toivotaan asuvan kotona. Millä saamme näiden ihmisten kodeista turvallisia?”
”Toivottavasti tupakanpoltosta luovutaan yhä enemmän, mutta paras tapa turvata kodeissa asuminen olisi varustaa niitä turvallisuutta parantavilla teknisillä laitteilla, joista sprinklerit ovat yksi toimivimmista”, Esa Kokki toteaa.
Tiedot ovat peräisin pelastuslaitosten toimenpiderekisteristä. Tiedot on varmistettu poliisin rekisteristä.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
