Pelastustoimen hälytystehtäviä oli Suomessa viime vuonna noin 100700, joista kiireellisiä tehtäviä oli noin 66600. Tulipaloja tehtävistä oli 11856 ja liikenneonnettomuuksia 16210. Tehtävien kokonaismäärä on hivenen alle aikaisempien vuosien keskiarvon. Esimerkiksi vuosina 2018-2020 hälytystehtäviä oli keskimäärin yli 107000 vuodessa.
Vuorokaudessa pelastustoimen hälytystehtäviä oli Suomessa viime vuonna keskimäärin noin 276.
Pelastustoimen hälytystehtävien yleisin tehtävälaji oli aiempien vuosien tapaan tarkastus- ja varmistustehtävä, joita oli 30911. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi palovaroittimien, automaattisten paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen tarkistus- ja varmistustehtävät. Toiseksi yleisin oli terveystoimeen kuuluvat ensivastetehtävät, joita oli viime vuonna kaikkiaan 16904.
Pelastustoimen ensimmäisen yksikön keskimääräinen kohteeseen saapumisaika siitä, kun pelastuslaitos saa hälytyksen oli vuonna 2022 yhdeksän minuuttia 19 sekuntia.
”Pelastustoimen tehtävänkuva on hyvin monipuolinen, jota kuvastaa hyvin se, että tulipaloja oli vain hieman yli kymmenys hälytystehtävistä”, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska toteaa.
”Pelastustoimen reaaliaikaiset tilastot ovat kaikille saatavilla pelastustoimen Pronto-järjestelmän online-tilastoista. Viime vuoden tilastot voivat vielä täydentyä alkuvuoden aikana”, hän jatkaa.
Ennaltaehkäisevä työ tuottaa tulosta
Pelastustoimen ydintehtävänä on jo vuosia ollut onnettomuuksien ehkäisy ja työ alkaa vähitellen näkymään myös hälytystilastoissa.
Esimerkiksi rakennuspalojen määrä on tippunut kymmenen vuoden aikana noin 6000:sta 5000:een. Myös palokuolemien määrä on vähentynyt samassa ajassa noin puoleen. Vielä vahvistamaton palokuolleiden lukumäärä vuodelle 2022 on 47 henkilöä.
Onnettomuuksien ehkäisytoiminta jaetaan karkeasti turvallisuusviestintään, ohjaukseen, neuvontaan ja valvontatoimintaan, kuten palotarkastuksiin. Turvallisuusviestinnällä, kuten erilaisilla koulutuksilla, pelastuslaitokset tavoittivat viime vuonna lähes 600000 ihmistä. Pelastuslaitosten järjestämiä turvallisuusviestintätilaisuuksia oli noin 7300. Huomattavan suuri osa tilaisuuksista oli suunnattu lapsille ja nuorille.
”Turvallisuusviestinnällä pyritään lisäämään ihmisten valmiuksia hallita omaa turvallisuusympäristöään. Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan myötä ihmisten tietotarpeet kriiseihin varautumiseen ovat lisääntyneet huomattavasti, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö sanoo.
Korona-aika on vaikuttanut jonkin verran valvontatehtävien määriin. Esimerkiksi vuonna 2019 valvontatehtäviä oli lähes 195000, kun vuonna 2021 niitä tehtiin noin 165000. Vuoden 2022 osalta valvontatehtävien määrä täydentyy alkuvuoden aikana.
”Valvontatoimintaan liittyvillä palotarkastuksilla ja asiakirjavalvonnoilla vaikutetaan siihen, että yritysten, laitosten ja kotien turvallisuus olisi sillä tasolla, että onnettomuuksia ja vahinkoja tapahtuisi mahdollisimman vähän”, Lepistö kuvailee.
Lähde: Sisäministeriö Kuva: Pelastustiedon arkisto
