Pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi jälkivahinkojen torjunta.
Automaattinen sammutusjärjestelmä esti uhkaavan palvelukodin palon Joensuussa.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sai hälytyksen Hammaslahden palvelukodille noin kello 22 tiistai-iltana 10. tammikuuta. Palvelukodin hoitaja oli kuullut automaattisen paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hälytyksen ja lähtenyt tarkistamaan tilannetta. Hän havaitsi sisätiloissa savua ja soitti hätäkeskukseen. Sen jälkeen hän aloitti asukkaiden evakuoinnin.
”Hälytysvastetta nostettiin ensin keskisuureksi ja sitten suureksi, kun selvisi, että siellä on 26 asukasta sekä näkyvää savua”, kertoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi. Paikalle tuli yksiköitä Hammaslahden, Joensuun, Kiihtelysvaaran ja Reijolan paloasemilta sekä Joensuun VPK:lta.
Automaattinen sammutuslaitteisto oli jo sammuttanut palon, joten pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi jälkivahinkojen torjunta. Tulipalo syttyi asuinhuoneiston wc-tilassa olevista vaatteista. Pelastuslaitos ja poliisi selvittävät syttymissyytä.
Viitaniemen mukaan palossa oli ainekset vakavaan onnettomuuteen, mutta onnettomuudelta säästyttiin sekä automaattisen sammutusjärjestelmän että palon havainneen hoitajan oikeaoppisen toiminnan ansiosta.
”Tässä yhdistyi kaksi hyvää asiaa: hoitajan toiminta sekä automaattinen sammutuslaitteisto. Vahingot jäivät todella pieniksi siihen nähden, mitä ne olisivat voineet olla ilman laitteistoa.”
Viitaniemi mainitsee, että maakunnan historiasta löytyy toisenlaisiakin esimerkkejä.
Vuonna 2007 Kiihtelysvaarassa paloi palvelutalo, eikä kiinteistössä ollut automaattista sammutusjärjestelmää. Henkilövahingoilta säästyttiin, mutta omaisuusvahingot olivat suuret. Palvelutalon toiminta jouduttiin keskeyttämään.
”Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat käytännössä, mikä merkitys turvallisuusjärjestelyillä on”, Viitaniemi sanoo.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvat: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
