Paloturvallisuus 12.10.2018

Sprinklerin todellista tehoa tutkitaan kattavissa palokokeissa vanhassa terveyskeskuksessa

Palomies Juha Salonen havainnoi huoneessa viidettä koepolttoaan tulipalon kehittyessä. Tarkkailijat seurasivat palokoetta Sysmän vanhan terveyskeskuksen takapihalla kännykän näytöltä.

Palomies Juha Salonen havainnoi huoneessa viidettä koepolttoaan tulipalon kehittyessä. Tarkkailijat seurasivat palokoetta Sysmän vanhan terveyskeskuksen takapihalla kännykän näytöltä.

Sprinklerin todellista tehoa tutkitaan parhaillaan palokokeissa Sysmän vanhassa terveyskeskuksessa. Mittausten avulla selvitetään sprinklerin kykyä turvata syttymishuoneessa olevat henkilöt ja rajoittaa palon kehittyminen tasoon, joka ei uhkaa huoneen ulkopuolella olevia. Tiettävästi ensimmäistä kertaa maailmassa saadaan mittava koeaineisto todellisesta, sprinklatusta rakennuksesta.

Aiemmat tutkimukset perustuvat teoreettisiin tarkasteluihin, tilastoihin ja laboratoriokokeisiin, jotka eivät tarjoa täysin todellisia käytännön olosuhteita. Nyt tehtävissä kokeissa toistetaan tarkkaan määriteltyjä paloja kymmeniä kertoja. Tavoitteena on löytää selkeä käsitys sammutuskyvyn vaihteluvälistä.

Isommassa tekstiilipalossa palokuormaa oli 1500 kW. Paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka selosti mittauksia ja kokeen kulkua. Tässä kokeessa laukesi ensimmäistä kertaa kaksi sprinklerisuutinta.

”Automaattiset sammutusjärjestelmät ovat olennainen osa paloriskien hallinnassa. Tutkimme sprinklereiden luotettavuutta ensimmäistä kertaa todellisessa rakennuksessa. Mittaamme myrkkypitoisuudet kattavasti koko kokeen ajalta ja laskemme kuoleman- tai vakavan loukkaantumisen riskit”, kertoo paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka Aalto-yliopistosta.

Automaattiset sammutuslaitteistot ovat kalliita investointeja, mutta vaikuttavuudesta on erilaisia käsityksiä. Palokokeet oikeassa terveyskeskuksessa antavat uutta tutkittua tietoa. Sote-kiinteistöjen sprinklaus maksaa satoja miljoonia euroja. Tulosten avulla voidaan kohdentaa sammutusjärjestelmien investoinnit rakennuksiin ja rakennusten niihin osiin, joissa niistä on selkeästi hyötyä.

Palomies Juha Salonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta vuorotteli kollegansa kanssa sytyttämässä, havainnoimassa ja sammuttamassa. ”Tämä oli minulle viides poltto, ja nyt oli oikea tunnelma. Savu oli todella mustaa ja savupatja tuli vikkelästi alas.”

Palokokeita tehdään kahden viikon ajan lokakuussa. Analysointi tehdään Aalto-yliopistossa ja VTT:llä keväällä 2019. Tulokset valmistuvat syksyksi 2019.

Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto

Palosuojelurahaston rahoittaman palokoehankkeen vastuuvetäjä on Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Yhteistyökumppaneina toimivat Aalto-yliopisto, Eurofins Expert Services Oy, Sysmän kunta, Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Suomen Palopäällystöliitto.

Lue lisää