Palanut mökkisauna Itä-Uudenmaan saaristossa. "Vapaa-ajan asunnolla saunomisessa ilmenee saunan rakenteisiin liittyviä vikaantumisia ja vaaratilanteita, kuten saunan savuhormivikoja", kertoo johtava palotarkastaja Timo Kouki.
Vakituisen asunnon saunapalon aiheuttaa usein kiukaan lähelle jäänyt palava materiaali, kesämökin taas esimerkiksi hormivika.
Saunomiskulttuuri on yhteydessä siihen, kuinka saunapalo alkaa, sekä siihen, millaisia paloriskejä saunan lämmittämiseen liittyy. Muun muassa tämä seikka selvisi Saunapalot 2021 -teematutkimuksessa.
”Tutkimuksen tärkeimpiä havaintoja oli, että saunapalot syttyivät eri syistä arkisaunomisessa vakituisen asunnon yhteydessä, kuin vaikkapa rantasaunassa vapaa-ajan asunnolla”, summaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja, palontutkinnan asiantuntijaverkoston jäsen Timo Kouki.
Sauna ei ole varasto
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston palontutkinnan asiantuntijaverkosto tutki saunapaloja teematutkimuksessaan vuoden 2021 toukokuusta syyskuuhun. Tavoitteena oli löytää saunapalojen yleisimpiä syttymissyitä ja tulipaloihin tai vaaratilanteisiin johtaneita syy-seuraussuhteita. Tutkimus tehtiin Webropol-kyselyllä kaikille pelastuslaitoksille. Yhteensä vastauksia saatiin 127 kappaletta, joista 106 tapausta oli sattunut varsinaisena teematutkinta-aikana. Kaikki tapaukset otettiin tutkimuksessa huomioon.
Tyypillinen saunan vaaratilanteen aiheuttaja asumisen yhteydessä on pyykinkuivatus tai palavan materiaalin säilyttäminen liian lähellä kiuasta.
”Arkisaunomiskulttuurissa onnettomuudet keskittyvät enemmän ihmisen toimintaan. Saunaan jää tavaroita, tai saunaa käytetään väärin, esimerkiksi varastona. Vapaa-ajan asunnolla saunomisessa ilmenee enemmän saunan rakenteisiin liittyviä vikaantumisia ja vaaratilanteita, kuten saunan savuhormivikoja tai vastaavia”, Kouki kuvailee.
Sauna monikäyttöiseksi tilaksi?
Koukin mukaan teematutkimuksen tiimoilta syntyi parikin ideaa, jotka voisivat lisätä saunojen paloturvallisuutta. Ensinnäkin pitäisi miettiä teknisiä keinoja, joilla asunnon yhteydessä olevan saunan väärinkäyttö voitaisiin estää.
Toiseksi uudisrakentamisessa voitaisiin harkita saunan suunnittelemista monikäyttöiseksi tilaksi. Sauna syö neliöitä varsinkin kaupunkiasumisessa. Paloturvallisuus lisääntyisi, mikäli sauna alun perinkin tehtäisiin tilaksi, jota voi turvallisesti käyttää muuhunkin kuin saunomiseen.
Olemassaolevien saunojen turvallisuuteen voidaan toistaiseksi kuitenkin vaikuttaa lähinnä turvallisuusviestinnän keinoin.
Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston Pronton mukaan vuosina 2016–2020 Suomessa on sattunut noin neljäsataa saunasta alkunsa saanutta rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa vuosittain.
Lue koko juttu Pelastustiedosta 3, joka ilmestyi 4. toukokuuta!
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos
