Paloturvallisuus 6.9.2019

Testilaboratoriossa palopeltien toimivuus varmistetaan tuhannen asteen lämpötilassa

Tuotekehitysjohtaja Jari Hokkanen esittelee polttouunia, jossa testattavaa tuotetta poltetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa.

Tuotekehitysjohtaja Jari Hokkanen esittelee polttouunia, jossa testattavaa tuotetta poltetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa.

Palopeltien ja muiden savunhallintaratkaisujen pitää toimia ja kestää hyvin. Akaan Toijalassa sijaitsevan tuotekehityslaboratorion testausuunissa lämpötila nousee yli tuhanteen asteeseen.

Yritys, jonka perustaja diplomi-insinööri Veikko Lapinleimu kehitteli 1950-luvulla ensimmäisen astianpesukoneen ja öljykäyttöisen kiukaan, on tänään osa kansainvälisen pääomasijoittajan omistamaa FläktGroup -yritystä ja maailmalla markkinajohtaja ilmanvaihtoalalla. FläktGroup Finland Oy on Lapinleimun perustamisajoista lähtien toiminut myös Toijalassa, joka on nyt osa Akaan kaupunkia ja siellä yrityksellä on edelleen tuotanto- ja tuotekehitystoimintaa.

Raimo Perttunen (vas.), Jarkko Lahti, Niclas Mehtonen ja Jari Hokkanen tuotekehityslaboratorion edustalla jossa avattiin palolaboratorio parikymmentä vuotta sitten ja sitä laajennettiin muutama vuosi sitten.

Yritys rakensi 1980-luvulla Toijalaan tuotekehityslaboratorion ilmanvaihtojärjestelmille. Parikymmentä vuotta sitten siihen lisättiin palolaboratorio, jossa alettiin kehittää ilmanvaihdon paloturvallisuustuotteita. Palopellit ja muut savunhallintaan liittyvät ratkaisut ovat tänään merkittävä osa yrityksen toimintaa. Nelisen vuotta sitten palolaboratoriota laajennettiin.

”Oma laboratorio on meille tärkeä, koska pystymme siellä tekemään kaikki tuotekehityksen vaatimat testaukset. Testauksia on valvomassa riippumattomien tutkimuslaitoksien edustajat. Nykyään sellaisia voi tulla Suomen lisäksi koko EU-alueelta. Oma laboratoriomme on akkreditoitu eikä meidän tarvitse jonottaa tuotteidemme kanssa ulkopuolisiin laboratorioihin”, sanoo paloturvallisuusratkaisuista vastaava Raimo Perttunen.

Kahden tunnin testi

Tuotekehitysjohtaja Jari Hokkanen johtaa tuotekehityslaboratoriota. Laboratoriossa tutkitaan myös palopeltien toimivuutta. Vierailun aikana palonkestävyys testissä oli tulevien palopeltien prototyyppejä.

”Palopeltien tiiveyttä ja lämpötilan eristysvaatimuksia testataan uunissa, jossa lämpötila nousee kahdessa tunnissa yli tuhanteen asteeseen. Testipolttoja tehdään tuotetta kohden parikymmentä ja pisimmillään ne kestävät kaksi tuntia. Joillekin tuotteille riittää tunnin poltto”, Hokkanen kertoo.

”Oleellista on etsiä tuotteelle sellaiset materiaali- ja kestävyysratkaisut, että tuote täyttää tarvittavat vaatimukset. Ylikään niiden ei pidä mennä, sillä tuotteen valmistuskustannusten pitää pysyä kohtuullisina.”

Palolaboratorion testausuuni ei ole Hokkasen mukaan käytössä päivittäin, mutta hyvän testausvauhdin aikana uunissa poltetaan viikoittain.

”Polttotesti vie aikaa kahdesta kolmeen päivää. Testattavaa tuotetta varten valetaan betoniseinä tai rakennetaan kipsiseinä, johon testattava pelti sijoitetaan. Valun kuivuminenkin vie oman aikansa. Sen jälkeen asennetaan anturit ja ilmakanavisto, jossa on 300 Pascalin alipaine.”

”Mittaustulokset saadaan tarkasti talteen, koska laboratoriossa on käytössä tiedonkeräyslaitteisto ja mittalaitteet kalibroidaan säännöllisesti”, Jari Hokkanen kertoo.

Raimo Perttunen esittelee sulakkeellisen palopellin toimintaa.

Toijalassa valmistetaan mekaanisia ja moottoroituja palopeltejä. Moottoroitujen palopeltien osuus on noussut viime vuosina voimakkaasti, koska moottoroitujen palopeltien sulkeutuminen voidaan ohjata savuilmaisulla jo palon varhaisessa vaiheessa. Lisäksi moottoroitujen palopeltien käytönaikainen toimintatestaus voidaan tehdä automaattisesti. Aikaisemmin Suomessa käytettiin E-paloluokan palopeltejä ja ilmanvaihtokanavat paloeristettiin. Nykyisin käytössä on pääosin EI-luokitellut palopellit, jotka vastaavat osastoivan rakenteen paloluokkaa. Näin tarpeettomasta ilmanvaihtokanavien paloeristämisestä työmaalla on päästy eroon käyttämällä tehdasvalmisteisia EI-luokan palopeltejä.

”Palopellit testataan kestämään kovimmatkin kuumuudet, vaikka tutkimustiedon mukaan lieskahduspaloja kaikista paloista on vain noin 15 prosenttia”, Raimo Perttunen toteaa.

Palopeltien toimivuus onkin tärkeää myös matalammissa lämpötiloissa, sillä esimerkiksi lämpösulakkeella varustettu palopelti ei välttämättä sulkeudu tulipalossa, koska lämpötila ei nouse sulkeutumisen vaatimaan 70 asteeseen ilmanvaihtokanaviston jäähdyttäessä lämpötilaa.

”Siksi esimerkiksi Ruotsissa on pakollista käyttää savuilmaisuaktivointia. Meilläkin tällainen vaatimus olisi tarpeen. Kun käytetään moottoroituja palopeltejä, tällainen järjestelmä voidaan kytkeä helposti paloilmoitinjärjestelmiin”, Perttunen sanoo.

Vaikka suunnittelijat etenevät tässä määräyksiä rivakammin, voisivat hänen mielestään myös pelastusviranomaiset vaikuttaa enemmän siihen, että rakenteellinen paloturvallisuus olisi tässäkin mielessä parempi.

Kokonaisuus on tärkeä

Savunhallinta- ja savunpoistojärjestelmissä kokonaisuuden hallinta on myös tärkeää.

Raimo Perttusen mukaan moottoroitujen palopeltien käytön lisäämisellä saavutettaisiin merkittäviä etuja rakennusten paloturvallisuudessa.

”Puhaltimien ja ohjausjärjestelmien on hyvä tulla samasta paikasta, jotta niitä osataan käyttää ja pystytään käyttämään suunnitellulla tavalla. Tätäkin yksityiskohtaa pelastusviranomaiset voisivat vaatia turvallisuuden varmistamiseksi. Pahimmillaan hallitsemattoman järjestelmän paine voi aiheuttaa suuria vahinkoja rakennuksessa.”

Yritys teki vuosituhannen alussa ilmanvaihdon paloturvallisuutta varten palontorjuntakäsikirjan, jota on käytetty opetuksen tukena myös Pelastusopistossa. Nyt vastaavasta käsikirjasta ollaan tekemässä päivitetty versio, jotta paloturvallisuuden kanssa tekemisissä olevilla suunnittelijoilla ja viranomaisilla olisi paras tieto käytettävissään.

Raimo Perttunen kuvailee savunhallintapeltejä ja savunhallintajärjestelmiä palomiehen työkaluiksi, jotka osaltaan auttavat myös hektistä työtä tulipalon sammuttamisessa.

”Poistumisteiden ylipaineistusta käytetään meillä liian vähän tässä avuksi. Esimerkiksi Tanskassa määräykset edellyttävät, että palomiehillä pitää olla esteetön pääsy ensisijaiseen palokohteeseen.”

”Meilläkin olisi tekniikka sitä varten valmiina, mutta jostain syystä rakentamiskustannukset ovat jarruna. Tällaisen paineistus- ja savunpoistojärjestelmät eivät kuitenkaan tuo kuin 20000 euron kustannukset porrashuonetta kohden.”

Savunhallintatuotteet ovat CE-merkittyjä ja niistä on tehty myös Suomen olosuhteet huomioivat kansalliset soveltamisstandardit (NAS, National Application Standard) SFS toimesta. Näissä NAS standardeissa on eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Esimerkiksi Suomen talviset sääolosuhteet rajoittavat joidenkin CE-merkittyjen savunhallintatuotteiden käyttämistä, kuten katolla olevien säleikkötyyppisten savunpoistoluukkujen.

”Pelastusviranomaistenkin kannattaa tuntea nämä standardit”, Raimo Perttunen sanoo.

Myyntipäällikkö Jarkko Lahti ja paloturvallisuusratkaisuista vastaava Raimo Perttunen esittelevät asennusvalmista koneellista savunpoiston ratkaisua.

Kymmenen vuoden aikana FläktGroup Finland Oy on toimittanut yli sataan pysäköintilaitoksiin ja vastaaviin halleihin suuntapainepuhaltimia. Niiden avulla savu voidaan ohjata suunnitellusti tiettyyn osaan ja näin auttaa ihmisten pelastautumisessa ja pelastamisessa.

”Suuntapainepuhaltimet sijoitetaan simuloinnin avulla oikeisiin paikkoihin. Esimerkiksi pian valmistuvan Triplan pysäköintilaitokseen tulee 210 suuntapainepuhallinta. Tulo- ja poistoilmapisteet sijoitetaan tilassa vastakkaisiin päätyihin. Suuntapainepuhaltimet sijoitetaan kattoon ilman liikkeen tehostamiseksi”, myyntipäällikkö Jarkko Lahti kertoo.

”Myös suuntapainepuhallin on palomiesten työkalu. Niiden avulla saadaan nopeasti savuvapaita alueita.”

Kerrostalohuoneistossa syttyy tulipalo. Tilanne voi nopeasti kehittyä kohtalokkaaksi, jos poistumisteitä ei pystytä pitämään vapaana palokaasuista. Tai sitten… Katso, miten paineistus- ja savunpoistojärjestelmä toimii.

Teksti ja kuvat: Esa Aalto

Lue lisää