Kaikkiaan tehtävään hälytettiin kahdeksan sammutusyksikköä ja kaksi säiliöautoa sekä puomitikasautoa.
Katolla tehtiin tulitöitä. Myöhemmin asukas kuuli outoa ääntä kodissaan ja huomasi porrashuoneen ikkunasta katon olevan tulessa. Paikalla tarvittiin palokuntaa. Näin alkoi valitettavan tavallinen tarina.
Nelikerroksisen kerrostalon katolla tehtiin korjaustöitä viime vuonna syyskuun 14. päivä. Kattohuopaa kiinnitettiin perinteiseen tapaan nestekaasupolttimella. Työnjohtajan mukaan kuumennettua kohtaa jälkivartioitiin pari tuntia. Siitä huolimatta tuli pääsi rakenteisiin ja paikalla tarvittiin palokuntaa.
Espoon Otaniemessä sijaitsevan talon ylimmän kerroksen asukas ihmetteli huoneistostaan kuuluvaa outoa ääntä. Ritinä ei antanut ulkoisia merkkejä, kuten savua. Asukas poistui huoneistosta ja näki porrashuoneen ikkunasta, että katolla on tuli irti. Samassa hän soitti hätäkeskukseen. Palosta tehtiin useita hätäilmoituksia.
Tulipalossa selvittiin aineellisilla vahingoilla eikä kukaan loukkaantunut palossa. Palo- ja vesivahinkojen takia asuinkelvottomaksi tuhoutui kymmenen asuntoa. Kaikki asukkaat evakuoitiin.
Yksiköt hälytettiin tehtävään puoli kuuden jälkeen iltapäivällä ja paikalta poistuttiin vajaat neljä tuntia myöhemmin.
Hupun alta savua
Päivystävänä palomestarina tehtävään hälytetty Clas Tallberg kertoo, että korjauksessa oleva kerrostalo oli osittain huputettu. Sen alta tuprusi hieman savua.
”Tilannetta alettiin tiedustella. Kenties olisi nopeamminkin voitu tehdä selvitys katolla ja saada aikaiseksi ylivoima tulta vastaan. Lopputuloksen kannalta tällä ei kuitenkaan ollut merkitystä.”
Rakennuksen vesikatto oli kahdessa eri tasossa. Ylimmän kerroksen asunto oli ylimmän katon alapuolella. Kattohuopaa oli kiinnitetty puurakenteisessa lisäosassa. Vaativaa tulityötä oli tehty sisäkulmassa, jolloin seinärakenne ja matalamman katon puurakenne olivat huputuksen alla syttyneet tuleen.
Kaikkiaan tehtävään hälytettiin kahdeksan sammutusyksikköä ja kaksi säiliöautoa sekä puomitikasautoa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköiden lisäksi tehtävään hälytettiin yksi yksikkö Keski-Uudeltamaalta ja kaksi Helsingistä.
Clas Tallberg on työuransa aikana ollut useamman kerran sammuttamassa tulitöistä alkunsa saanutta tulipaloa.
”Aika usein tulityövahinkoja sattuu sokkelitöissä. Rakennuksen alla on läpivientejä ja leca-harkkojen välissä olevat eristeet syttyvät palamaan.”
Piiloraot petollisia
Tallberg pohtii kattohuovan kiinnittämiseen jotakin vaihtoehtoista menetelmää.
”Polttamalla kiinnittäminen taitaa olla tosin ainut vaihtoehto.”
”Tulitöitä ympäröivän rakenteen pitäisi olla avoin, jotta mahdolliset vaaratilanteet huomattaisiin nopeasti. Tässä kohteessa oli puuseinä ja mahdollisesti julkisivun laudoituksen alle oli yritetty kiinnittää huopaa. Tuuletusraossa olevat pöly ja lika syttyvät helposti palamaan. Piiloraot ovat myös petollisia tulitöissä. Tässäkin kohde oli haastava, koska kattohuopaa kiinnitettiin katon sisäkulmaan kahdelle eri seinärakenteelle. Silloin saatetaan polttaa huopaa jopa varmuuden vuoksi, jotta pinta saadaan tarttumaan ja kate tulee suojattua kosteudelta.”
”Käsittääkseni tulityö oli aloitettu tästä hankalimmasta kohdasta. Näin jälkivartiointiinkin oli jäänyt enemmän aikaa.”
Paikalla oli sammutustöiden aikana myös urakoitsijan työntekijöitä.
”Epäselväksi jäi, olivatko he olleet paikalla jälkivalvontaa tekemässä, mutta sammuttamaan he eivät pystyneet. Katolla oli myös useita kaasupulloja, joita työntekijät olivat alkaneet siirtää nopeasti pois tulen alta.”
Tallberg huomasi myös, että tulityöpaikalla oli alkusammuttimia.
”Tuntuu siltä, ettei tällaisia pystytä millään välttämään. Rakennusliikkeiden pitäisi vain kehittää entisestäänkin omaa tulityötoimintaansa”, Clas Tallberg sanoo.
Teksti: Esa Aalto
Kuvat: Lassi Rinne
Lue lisää tulitöistä Pelastustiedosta 7/2021, joka ilmestyy 29. syyskuuta
