Hämeenlinnan Verkatehdas oli mainio paikka kokoontua tulityöasioiden äärelle.
Tulityöseminaari kokosi marraskuussa Hämeenlinnan Verkatehtaalle satakunta asiaan vihkiytynyttä uutta oppimaan ja verkostoitumaan.
Seminaarin avasi ja tulityötoimikunnan tervehdyksen toi Janne Papula Kerabit Oy:stä. Hän nosti esille erityisesti tulityöluvan myöntäjän roolin ja vastuut, joissa on paljon parannettavaa. Hän puhui myös alkusammutuksen isosta merkityksestä Prontotietojen valossa. Mikko Poutala Palopäällystöliitosta muistutti, että Pronto-tietojen täyttäjällä ei välttämättä ole sillä hetkellä tietoa, onko kyseessä tulityövahinko. Tilastoja pitääkin tarkastella tämä mielessä.
Palovahinkojen tutkija Riku Kytölä Pohjola Vakuutuksesta kertoi, että joka toinen työpäivä sattuu tulitöistä aiheutunut tulipalo. Tulityövahingoissa puhutaan helposti miljoonista euroista. Tutkijan monipuolinen työ sisältää tyypillisesti esimerkiksi paikkatutkintaa, olosuhteiden selvitystä, naapureiden haastattelua ja verrokkitutkintaa.
”Tärkeintä on oppia vahingosta ja selvittää sen juurisyy. Parhaimmillaan näin voidaan muuttaa esimerkiksi yrityksen toimintamalleja ja estää tulevat vahingot. Tulityölupaa ei pitäisi voida myöntää perehtymättä ja käymättä paikan päällä.”
Tohot kerättiin pois
Koskettavimman esityksen piti Kattotutka Oy:n Heikki Lindgren. Yksi iso tulityövahinko oli koitua koko yrityksen kohtaloksi ja kriisi oli myös henkilökohtainen. Yrityksessä käytiin läpi isot muutokset monella tasolla ja siirryttiin kokonaan liekittömään menetelmään.
”Tohot kerättiin pois, ja alkuun osa työntekijöistä lähti. Nyt muutaman vuoden aikana henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys on parantunut. Moni työntekijä on sanonut, että mukava, kun ei tarvitse pelätä. Negatiivinen palaute on lähes loppunut”, Lindgren iloitsee.
Asenteet saatava kuntoon
Pekka Lammi Kauhajoelta on eläkkeellä autopuolen opettajan töistä. Ammattioppilaitoksella oman alansa lisäksi hän piti eri osastoille tulityökoulutuksia. Oman yrityksen kautta hän järjestää myös avoimia tulityökoulutuksia. Hän on ollut kouluttajana vuodesta 1992, ja kursseja on kertynyt
nelisensataa.”
”Seminaarissa kävi ilmi, että tulityövahingot ovat vähentyneet, mutta kustannukset nousseet. Ajatukset tarkeästä sammutusharjoituksesta olivat monella mielessä ja tätä osuutta pitää jatkaa samantyyppisenä. Hyvässä tilaisuudessa sai keskustella muiden kanssa koulutuksen ongelmista.”
Lammi toivoo, että kaikille saataisi asenteet kohdilleen tulityöhön ja myös muuhun turvallisuuteen liittyen. Korkealla työskentelyssä olisi parantamisen varaa.
”Tämä ei kuulu yksin tulityöntekijöille, vaan heidät pitää ohjeistaa olosuhteisiin ja vaatia tarvittavat lainsäädännönkin turvallisuusnäkökohdat kuntoon. Monessa paikassa kyllä vaaditaan työturvallisuuskortti ja annetaan yrityskohtaiset perehdytykset. Tärkeää on tulityöluvan myöntäjän osuus, ja hänelle pitää antaa tarvittava laajennettu koulutus. Keskeistä on myös vaarojen selvitys tulityöolosuhteista.”
Pienestä iso vahinko
Olli Lehto toimii päätyökseen opettajana TAO, Turun Ammattiopistosäätiössä.
”Annamme tulityökorttikoulutusta opiskelijoillemme sekä lähialueen yrityksille. Tulityökurssinjohtajana olen toiminut vuoden 2021 alusta lähtien. Tulityöluvan myöntäjän roolissa olen ollut vuodesta 2005 alkaen, kun aloitin työt opettajana.”
Seminaarista jäi parhaiten mieleen Riku Kytölän esitys.
”Hän kertoi selkeästi ja havainnollisesti tulitöihin liittyvistä vastuista sekä vaarojen havainnoinnista ja niiden huomioimisesta tulitöihin ryhdyttäessä. Esitys näytti, kuinka pienestä huolimattomuudesta tai ajattelemattomuudesta voi tulla iso vahinko. Liekki tai kipinä ei suurta koloa tai rakoa tarvitse. Tilaisuus vastasi odotuksiani ja herätti ajatuksia. Myös muiden osallistujien kommentit olivat avartavia.”
Suurimpina haasteina Lehto pitää tulitöihin liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamisen sekä niiden huomioon ottamisen.
”Liian helposti vähätellään vaaraa ja tehdään työ nopeasti puutteellisilla suojauksilla. Säästetään aikaa ja rahaa turvallisuuden kustannuksella.”
Olli Lehto kouluttaa pääasiassa opiskelijoita.
”Suoraan peruskoulusta tulleet eivät juuri tunne rakennuksissa esiintyviä rakenteita ja onteloita. Myöskään työstökoneista ja laitteista ei ole käsitystä. Pitää painottaa enemmän rakenteisiin ja tekniikkaan liittyviä asioita. Aikuisilla koulutus keskittyy enemmän asenteisiin ja vastuisiin, koska ammattitaitoa on jo. Ammattilaisia kouluttaessa tulee usein hyviä keskusteluja tulitöihin liittyvistä kokemuksista, jotka ovat hyvinkin opettavia.”
Tulitöiden opetusmateriaaliin voisi Lehdon mielestä lisätä kuvia ja esimerkkejä eri laitteiden aiheuttamista vaaroista.
”Havainnolliset kuvat tai videoklipit kertovat selkeästi vaaroista – esimerkiksi kipinäsuihku kulmahiomakoneesta tai liekin siirtyminen rakenteisiin pienestäkin raosta. Myös piirrosanimaatiot olisi hyvä päivittää nykyaikaisemmiksi”, Olli Lehto ehdottaa.
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto
Artikkeli on julkaistu myös tulityösivuilla numerossa 8/2024.
