Vedeneristysurakoitsija Mikko Törvin mukaan jonkinlainen kuilu standardin ja käytännön välillä kapenee vain kouluttamalla ja tietoa lisäämällä.
Standardien päivittäminen on työlästä ja aikaa vievää puuhaa. Tulitöitä ohjaavista standardeista päivitysvuorossa on SFS5991 eli ”Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvallisuus”. Asiakirja on pyörinyt toista vuotta päivitettävänä asiantuntijoilla.
Standardointi on yhteisten toimintatapojen – hyvien käytäntöjen, ratkaisujen ja vaatimusten – laatimista. Koska nämä ovat muuttujia, standardi täytyy pitää ajan tasalla.
artikkeli jatkuu
Päivitystyössä mukana oleva pitkän linjan vedeneristysurakoitsija Mikko Törvi kokee standardiuudistuksen merkittäväksi.
”Standardi on pitkään pysynyt lähes muuttumattomana. Vuosien mittaan on osoittautunut, että siinä on ollut aika paljon tulkintaepäselvyyksiä. Nyt on mahdollisuus saada sitä selkiytettyä ja yksinkertaistettua.”
Katto- ja vedeneristysalan tulityöstandardin edellisestä päivityksestä on kulunut vuosikymmen. Nyt on tarkoitus kääntää huomio tulityön tekemisestä koko tulityölupatyölupaprosessiin ja sen alkuun.
”Siellä tapahtuu kaikki vaarojen selvittelyt ja sen perusteella tehtävät valinnat eri työmenetelmistä ja mahdollisten rajoitusten ja tulityövartioinnin suhteen. Vanhassa standardissa kohdistui paljon toiveita siihen itse tulityön tekemiseen ja sen onnistumiseen”, Törvi kuvailee.
Tämä kaikki siis standarditasolla. Käytäntö voi olla varsin erilainen.
”Totuuden nimissä on varmaan sanottava, että ala on aika kirjava, ja käytäntöjä on varmasti monenlaisia. Myös tahtotiloja on kentällä monenlaisia. Kaikilla ei ehkä ole valmiutta kirjaimellisesti tai edes tahtotilan tasolla noudattaa sitä standardia.”
Mikko Törvi kokee, että tämä jonkinlainen kuilu standardin ja käytännön välillä kapenee vain kouluttamalla ja tietoa lisäämällä.
”Täytyy saada tuotua joitakin uusia elementtejä, uusia keinoja siihen miten saamme mielekkäästi tuotua tietoa kentälle – ja nimenomaan niin, että se olisi ammattispesifiä ja kohdistuisi nimenomaan katto- ja vedeneristyspuolelle.”
Vaarat heti kiinni
Standardiuudistuksen merkittävimpiä tavoitteita on huomioida entistä paremmin turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä heti prosessin alussa.
”Eli jos todetaan, että nyt täällä on esimerkiksi joku rakenteellinen riski, ei päästetä sitä tilannetta ollenkaan siihen asti, että se tulityön tekijä joutuisi sitten tekemään jonkun ratkaisun sen asian suhteen.”
”Standardi vaikuttaa kaikkiin osapuoliin tilaajasta sinne tekijään, pelastuslaitokseen ja vakuutusyhtiöihin ja koko yhteiskuntaan.”
Oman mausteensa päivitystyöhön tuo se, että standardien lisäksi tulitöiden tekemistä ohjaa koko joukko lakeja ja muita velvoittavia ohjeita. Törvi kokee standardiuudistuksen hankalimmaksi tehtäväksi kaikkien osapuolien toiveiden yhteensovittamisen.
”Standardi vaikuttaa kaikkiin osapuoliin tilaajasta sinne tekijään, pelastuslaitokseen ja vakuutusyhtiöihin ja koko yhteiskuntaan. Kaikki katsoo sitä tulityötä vähän omalta kantiltaan, ja kaikilla on omat tarpeensa tämän standardin suhteen. Kyllä siinä on jonkinlaista jumppaa jouduttu käymään, että yhteisiä säveliä alkaa löytyä.”
Standardipäivitys ei ole tätä kirjoittaessa suinkaan valmis. Alan toimijoiden ja asiantuntijoiden laatima esitys lähtee seuraavaksi käsittelyyn Rakennustuoteteollisuuteen. Sen jälkeen luvassa on vielä lausuntokierros.
Mikko Törvin mielestä työ on edennyt kuitenkin jo hyvän matkaa yli puolivälin.
”Tekstin eteen on tehty todella paljon yhteensovittamista. Työssä on ollut mukana paljon eri tahoja ja laajaa näkemystä kentän eri puolilta. Uskoisin, että nyt kun standardi lähtee sinne varsinaiseen standardityöryhmään, tulevat muutokset ovat lähinnä kosmeettisia tai tekstiasuun liittyviä.”
Teksti: Jarkko Sorjonen
Kuva: Kimmo Kaisto
Kirjoitus on julkaistu myös Pelastustiedossa 2/2026 tulityösivuilla.
Lue lisää tulitöistä lehden jokaisesta numerosta.
