Juhani Jyrkiäinen (vas.) jää elokuun alussa eläkkeelle Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtajan tehtävästä. Uutena aloittaa koulutussuunnittelija Hannu Murtokare.
Nuohousalan Keskusliiton johdossa tapahtuu vahdinvaihto elokuun alussa, kun järjestöä lähes 30 vuotta johtanut Juhani Jyrkiäinen jää eläkkeelle. Toimitusjohtajaksi nousee nykyinen koulutussuunnittelija Hannu Murtokare.
Juhani Jyrkiäisellä on perspektiiviä tarkastella nuohoojan ammatin kehittymistä. Hänen mielestään alaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö on nyt hyvällä mallilla ja nuohoojien ammattitaito kehittynyt paremmaksi.
Nuohousala esitti eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevaan nuohousta käsittelevään lakiin, että tulisijat ja savuhormit tarkastettaisiin nykyistä perusteellisemmin, mutta lakia valmistelleessa sisäministeriössä ehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi.
”Kun Ruotsissa otettiin 14 vuotta sitten käyttöön tulisijojen ja savuhormien perusteellisempi tarkastaminen, niistä aiheutuvien tulipalojen määrää saatiin laskettua merkittävästi”, Jyrkiäinen sanoo.
Yli-insinööri Jaana Rajakko sisäministeriön pelastusosastolta myöntää, että asia on tärkeä, mutta kiinteistöjen omistajien velvoitteita ei haluttu lisätä.
”Tämä olisi tarkoittanut, että nuohoustyön sisältö olisi laajentunut, ja siitä olisi tullut kustannuksia kiinteistön omistajalle. Ei myöskään ole selvitetty riittävästi, miten tämä toteutettaisiin ja olisiko asia toteuttamiskelpoinen.”
Nuohousalan keskusliiton mukaan uudessa laissa huonoa on se, ettei kukaan valvo, tulevatko tulisijat ja savuhormit nuohottua.
”Laki ei velvoita nuohoojaa pitämään rekisteriä, vaan vastuu on yksinomaan asiakkaalla”, Jyrkiäinen sanoo.
Vähemmän säätelyä
Rajakon mukaan pelastusviranomaiset eivät valvo nykytilanteessakaan nuohousvelvoitteen toteutumista kiinteistökohtaisesti.
”Pelastusviranomaisellahan säilyy nykyinen valvontavelvoite siitä, että kiinteistönomistajat huolehtivat nuohouksen toteutumisesta, mutta ei sitä ole tälläkään hetkellä valvottu tulisijakohtaisesti.”
Uudessa laissa nuohoojan ammattitutkinto todetaan edelleen lainsäädännössä, mutta varsinaista toiminnan harjoittamisen lupajärjestelmää ei enää olisi olemassa.
”Uuden lainsäädännön myötä on vaarana, että ala villiintyy. Tässä voidaan nähdä helppo keino tehdä rahaa. Siksi olisikin tarpeen valvoa, että alan toiminta pysyisi asianmukaisena”, Jyrkiäinen toteaa.
”Ei meillä ole tälläkään hetkellä rakennettu lupajärjestelmää vaihtoehtoon, että nuohousyritykset saavat vapaasti tarjota palvelujaan. Se on käytössä aika monella pelastuslaitoksella. Uuden valvontamenettelyn luominen olisi lisäsäätelyä, eikä sille nähty tarvetta tai perusteluja, kun se toimii ilman lupamenettelyä aika monella pelastuslaitoksella”, Rajakko muistuttaa.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle pelastuslain muuttamisesta ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia siten, että alueen pelastustoimelta poistettaisiin velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Alueen pelastustoimelta poistettaisiin myös mahdollisuus tuottaa nuohouspalveluja omana työnään. Koko maassa siirryttäisiin nuohouspalvelujen vapaaseen tarjontaan, kun se tällä hetkellä toteutuu vain osassa maata.
Lain on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2019.
Teksti: Esa Aalto, Kaisu Puranen
Kuva: Esa Aalto
Juttu jatkuu. Kirjaudu sisään Pelastustiedon digitunnuksilla lukeaksesi koko artikkelin. Artikkeli on myös Pelastustiedossa 4-5, joka ilmestyy 27.6.
...
