Rivitalojen tulipalojen tuhot ovat mittavia yläpohjan puutteellisten palo-osastointien takia.
Erityisesti vanhemmissa rivitaloissa syttyneet tulipalot ovat polttaneet rakennukset maan tasalle katon yläpohjasta puuttuvan palo-osastoinnin vuoksi. Outokummussa syttyi äskettäin rivitalo tuleen, kun tuli pääsi irti saunasta kattorakenteisiin. Palomiesten onnistui rajata palo niin, että osa rakennuksesta säästyi tuholta. Toisin oli joulukuun lopussa Kotkassa, jossa tuleen syttynyt rivitalo tuhoutui kivijalkaan.
Suomen Palopäällystöliitto tarttui yhdessä kumppanuusverkoston kanssa pelastuslaitoksissa huomattuun ongelmaan ja aloittaa Palosuojelurahaston tuella rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuudesta selvityshankkeen. Hankepäällikön vetämä hanke kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun asti. Koulutusjohtaja Tomi Timonen kertoo, että läpi käydään enimmillään viisi rivitalokohdetta kultakin pelastuslaitoksen alueelta. Kohteet ovat alle 10 vuotta vanhoja, jolloin niissä mahdollisesti havaituista rakennusaikaisista laiminlyönneistä voidaan reklamoida. Hankkeen lopuksi annetaan erityisesti rakentamisesta vastaaville myös toimenpidesuosituksia.
Hankepäällikkönä aloitti Juhan-Petteri Laakso, joka on virkavapaalla paloesimiehen tehtävästä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hänellä on paitsi pelastusalan myös rakennusalan koulutustaustaa ja asiantuntemusta. Hankkeessa työ alkaa nyt kohdekäynneillä paikallisten palotarkastajien kanssa.
Korvausjohtaja Antti Määttänen LähiTapiola Pirkanmaalta on pitänyt esillä palo-osastointipuutteita.
”En ole toistaiseksi nähnyt oikein rakennettuja rivitaloja. Aiheellisesti voikin kysyä, onko meillä rakentamisen ohjeet kunnossa”, hän sanoo.
”Kun kohteita ei osata meillä kunnolla rakentaa, herää kysymys, onko lainsäädäntö kunnossa”, Määttänen kysyy.
Rakennusneuvos Jorma Jantunen ympäristöministeriöstä katsoo, että rakentamisen säädökset ovat antaneet ja antavat riittävät vaatimukset palo-osastojen rakentamiseksi uudemmassa rakennuskannassa. Jo kolme vuosikymmentä sitten määrättiin rakentamismääräyskokoelman E1 muutoksessa, että paloa hidastavissa rakennuksissa ullakot ja ontelot pitää jakaa huoneistoittain vähintään 30 minuutin osastoivin seinin.
”Lisäksi määrättiin, että ullakon- ja ontelon katkaisevan rakennusosan tule ulottua vesikaterakenteeseen ja että räystään ontelo on katkaistava.”
Hän myöntää, että vanhemmassa rakennuskannassa on ongelmia, mutta toisaalta myös uudemmassa rakennuskannassa on voinut olla suunnittelun puuttumisesta, suunnitteluvirheistä tai toteutusvirheistä johtuvia palo-osastoinnin pettämisiä.
”Kansantaloudelliselta kannalta vanhojen rivitalojen ullakoihin puuttuminen säädösohjauksella ei ole osoittautunut perustelluksi”, Jantunen toteaa.
Antti Määttänen sanoo, että ongelmia on myös uudemmassa rakennuskannassa.
”Mikään ei estä tekemästä turvallisempia rakennuksia, mutta kun sellaista ei vaadita, on halvempaa tehdä yhtenäinen kattorakenne.”
Vakuutusyhtiö selvitti yhdessä pelastuslaitoksen kanssa Pirkanmaalla kymmenen uudehkon rivitalokohteen rakenteelliset ratkaisut katoissa ja kaikissa oli Määttäsen mukaan merkittäviä puutteita.
”Uudiskohteissa myös isännöitsijän pitäisi selvityttää yläpohjan rakenne. Takuuaikaisista kohteista rakennuttaja voidaan saattaa myös vastuuseen mahdollisista laiminlyönneistä. Paikallaan olisi myös sisällyttää tällainen vaatimus kiinteistövakuutuksen ehtoihin”, Antti Määttänen sanoo.
Palontutkinnanjohtaja, paloinsinööri Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta sanoo, että palotarkastuksissa voidaan tarkistaa kattorakenteen yläpohja ja ohjata korjaamaan mahdolliset puutteet.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Alpo Koski
