Palomies sammuttamassa Joensuun Kiihtelysvaaran kirkkoa tuhopolton jälkeen syyskuussa 2018.
Korjaustöihin liittyy aina vaaroja. Esimerkiksi hitsaus tai laikkaleikkaaminen aiheuttavat kipinöitä, jotka voivat sytyttää tulipalon. Vaaroihin voidaan kuitenkin varautua minimoimalla riskit. Esimerkiksi Suomessa tulityökoulutuksen käyttöönotto vähensi tulitöiden aiheuttamat suurpalot murto-osaan. Nykyisin hitsaus, laikkaleikkaus ja muut tulityöt aiheuttavat suurpaloista alle viisi prosenttia.
”Tulityökoulutuksella ja sen soveltamisella käytäntöön on ollut kansantaloudellista merkitystä”, kertoo valtakunnallisen tulityötoimikunnan puheenjohtaja Mikko Parikka.
Notre Damen palo Pariisissa oli esimerkki siitä, että tulipalo syttyi remontoinnin yhteydessä. Seurauksena oli vähintäänkin kansallisen tason tragedia siitä huolimatta, että kuolonuhreja ei tullut. Palon syytä ei vielä tiedetä. Lehtitietojen mukaan palosyyntutkijat pitävät hitsausta varteen otettavana vaihtoehtona palon syttymiselle.
Suomessa tulityökäytännöt painottavat erityisesti palojen ennaltaehkäisyä. Ennen kuin tulityöluvan voi saada eli ennen kuin voi alkaa palovaaraa aiheuttavaan työtehtävään, on vaarat selvitettävä ja arvioitava. Toteutettavat turvatoimet määritellään tämän selvityksen perusteella.
”Kun kyseessä on esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, täytyy kiinnittää erityistä huomiota tulityön ennakkosuunnitteluun. Tällaisessa paikassa korjausrakentamiseen ryhtyvän tulee olla yhteydessä sekä vakuutusyhtiöön että paikalliseen pelastusviranomaiseen ennen töiden aloittamista”, painottaa Mikko Parikka.
Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia täytyy huoltaa ja remontoida säännöllisesti. Suomessa remontointitöissä on vaaransa yhtälailla kuin Ranskassa. On siis mahdollista, että missä tahansa rakennuksessa syttyy tulipalo. Suomessa tulityöosaaminen on kuitenkin hyvällä mallilla. Tulitöiden aiheuttamat suurpalovahingot ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenten kuluessa 40 prosentista 5 prosenttiin kaikista suurpaloista.
Tulitöiden turvallisuuskoulutusta toteuttaa lähes 1200 kouluttajaa, ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Turvallisuuskorttirekisterissä on yli 1,7 miljoonaa suomalaisen koulutusmallin mukaista koulutussuoritusta. Tulityökortin myöntää turvallisuustutkinnon suorittaneille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, joka vastaa koulutusten laadunvalvonnasta ja kehittämisestä yhdessä valtakunnallisen tulityötoimikunnan kanssa.
Tulitöiden parantunut turvallisuus ei ole pelkästään koulutuksen harteilla. Sen rinnalla on kehitetty palovaarattomia työmenetelmiä parantamaan tulitöiden turvallisuutta.
Palontorjuntatekniikalla on nykyään suuri rooli kirkkojen palontorjunnassa. Suojaukseen vaikuttavat erityisesti kirkon ikä ja sen tuomat erityispiirteet sekä sijainti. Myös sähkön- ja vedensaanti voi vaihdella. Uusissa kohteissa sammutuslaitteistojen toteutus on jo hyvällä tolalla.
”Korjausrakentamisen yhteydessä on hyvä huomioida palontorjuntatekniikan tarjoamat mahdollisuudet paloturvallisuuden ylläpitämisessä niin työmaa-aikana kuin kohteen muussakin käytössä, kertoo turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Laitteistojen asennuksissa voidaan huomioida kulttuurihistoriallisten kohteiden tarpeet. On myös tärkeää arvioida, kuinka nopeasti sammutustyöt voidaan kohteessa aloittaa, jos palo syttyy.
”Tekniikka on kehittynyt. Laitteistoja on erilaisia, ja kohteeseen soveltuva vaihtoehto on löydettävissä”, kertoo Lauri Lehto.
Lähde: SPEK
