Ammattipelastajat voidaan jatkossa palkita operatiiviselle työlle kohdistetuilla ansiomerkeillä. Kuvassa on pronssinen ja hopeinen ansiomitali sekä ansioristi. Ansiomerkkeihin kuuluvat myös työuraa kuvaavat nauhasoljet vesisukelluksesta ja ensihoidosta. Ideoinnista ja toteutuksesta vastasivat ammattilaiset itse.
Pelastusalan operatiiviselle henkilöstölle suunnatun ansiomerkkisarjan julkaisu ei käynyt käänteittä. Kukaan alan olemassa olevista toimijoista ei nähnyt valmiin ansiomerkkisarjan hallinnointia toimintaansa sopivaksi. Asian otti lopulta hoitaakseen operatiivinen henkilöstö itse.
Palomestari Sami Lappalaisen ja paloesimies Jouni Ritanoron neljä vuotta vanhasta ideasta tuli totta, kun suomalaisen pelastusalan operatiiviselle henkilöstölle lanseerattiin oma ansiomerkkisarja. Se julkistettiin lokakuun 9. päivänä samalla, kun ensimmäiset henkilöt saivat tunnustuksensa Helsingin Erottajan pelastusasemalla.
Kymmenen tai 20 vuoden ansiokkaasta palvelusta voidaan myöntää pronssinen tai hopeinen ansiomitali ja 30 vuoden palvelusta ansioristi. Palveluvuodet kuvataan lisäksi mitalinauhan raidoilla, ja ansiomerkin keskuskranssin sisusväri kertoo, onko kyseessä miehistön, alipäällystön vai päällystön ansiomerkki.
Heraldiikka kertoo alasta
Ansiomerkkeihin kuvattu heraldiikka, risteineen, palokypärineen, palokirveineen ja kransseineen symboloivat pelastusalaa, tutkintoa, vaaraominaisuutta, ryhmätyötä ja luottamusta. Lisäksi mitalinauhassa olevat värit, sininen, oranssi ja harmaa kuvaavat vettä, tulta ja savua.
Ansiomerkkien lisäksi voidaan myöntää mitalinauhaan kiinnitettävät vesisukelluksen ja ensihoidon työuran nauhasoljet. Nauhasoljissa käytettyjen tunnettujen vesisukellus- ja elämän tähti -symbolien käyttöön on pyydetty asianmukainen lupa ja tehty asiaan kuuluva ilmoitus.
Lisäksi pelastajan elämäntyöstä voidaan myöntää ja luovuttaa omaisille hautakivimerkki, jonka ovat hyväksyneet Suomen kansankirkot, evankelisluterilainen – ja ortodoksinen kirkko. Merkki kunnioittaa kuolleen ammattipelastajan muistoa ja elämäntyötä.
Vastatuulessa
Lappalaisen ja Ritanoron mukaan poliisille, Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle, vapaaehtoisille pelastajille sekä pelastustoimen tarkastus- ja varautumispuolelle oli jo valmiiksi kohdistetut ansiomerkkinsä, mutta pelastusalan operatiiviselle ammattilaisille vastaavia huomionosoituksia ei vielä mielletty olevan.
Valmista ansiomerkkisarjaa yritettiin tarjota hallinnoitavaksi sisäministeriöön, alan järjestöille ja hyvinvointialueille mutta mikään niistä ei kokenut uusia ansiomerkkejä toimintaansa soveltuvaksi.
Sisäministeriöstä Lappalaisen ja Ritanoron annettiin aika selkeästi ymmärtää, että pelastushenkilöstön työ sinänsä on kuntalaisten keskuudessa niin arvostettua ja kunniakasta, että sen lisäksi heitä palkitaan vähemmän. Käänteisesti perustellen vähemmän huomiota saavat pelastustoimen alat tarvitsevat keinon tulla nähdyksi. Ministeriö myös piti uutta pelastusalan operatiivisille ammattilaisille luotua ansiomerkkisarjaa suppealle ryhmälle tehtynä liian yksilöitynä.
Ansiomerkkisarjan saama vastatuuli hämmensi Lappalaista ja Ritanoroa, sillä sen tavoitteena on kuvata operatiivisen henkilöstön työuraa ja osaamista yksilöllisesti eikä ottaa mitään muilta pois. Tavallaan vastatuuli vahvensi ansiomerkkien perustetta ja tarvetta.
Pitkä ura on ansioitumista
Uuden ansiomerkkisarjan myöntökriteerit lukevat saajansa ansioksi pitkän ja vaaratyötä sisältävän ammattipelastajan työuran. Ansiomerkkisarjan palvelusvuosiin perustuvat myöntökriteerit saivat osakseen kritiikkiä, sillä kriteereihin kaivattiin myös ansioitumista.
Lappalaisen mukaan on riittävän ansiokasta, kun pystyy tekemään vaativaa työtä pitkään. Perustyötäkin voi tehdä kunniakkaasti ja laadukkaasti, eikä kaikille halukkaille pelastajille riitä päällikön paikkoja.
Pelastajan pitkä työura ei lopulta saavutuksena ja myöntökriteerinä eroa siitä, kun jollain toisella uralla edetään nousujohteisesti. Eikä tähänastistenkaan palkitsemisten yhteydessä ole ansioita juurikaan eritelty. Siinä mielessä Lappalainen pitää uutta ansiomerkkisarjaa vastaavana kuin olemassa olevatkin ovat ansiomerkit.
Euroopassa, esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa tällaiset mitalit jo ovat jo satavuotinen perinne, jonka aikana niitä on kohdistettu myös operatiiviselle henkilöstölle.
Lappalaisen ja Ritanoron mukaan operatiivisten pelastajien ansiomerkkisarja ei ole muilta palkitsemisjärjestelmiltä pois, vaan se paikkasi olemassa olevan aukon.
SOPERA myöntää ansiomerkit
Koska kotia mitaleille ei löytynyt, Lappalainen ja Ritanoro rakensivat sellaisen. Syntyi Suomen Operatiiviset Ammattilaiset ry (SOPERA), voittoa tavoittelematon ja poliittisesti riippumaton yhdistys.
Sille valitaan maan kattava ja vaihtuva ansiomerkkilautakunta, joka myöntää hakemusten perusteella tunnustukset. Yhdistyksessä ei ole palkattua henkilökuntaa.
Ensimmäisessä jaossa myönnettiin seitsemän ansiomerkkiä ja yksi hautakivimerkki. Hautakivimerkin yhteydessä omaisille myönnettiin postuumisti myös miehistön hopeinen ansiomitali ensihoidon työuran nauhasoljella.
Jatkossa ansiomerkkejä myönnetään kahdesti vuodessa 1.5. ja 1.12. Anomukset tulee lähettää kahta kuukautta aiemmin. Lähiesihenkilöt esittävät palkittavaa henkilöä pelastuslaitoksen johdolle, joka hakee ansiomerkin Suomen Operatiiviset Ammattilaiset -yhdistykseltä.
9.10.2024 tunnustuksia jaettiin seuraavasti:
Christer Ahlqvist, ylipalomies (Helsingin palokunnan paloveteraanit) pelastajan ansioristi – miehistö sekä työuran nauhasolki ensihoito
Tomi Furu, ylipalomies (Maarianhaminan pelastuslaitos) pelastajan ansiomitali hopea sekä työuran nauhasolki ensihoito
Markku Kuisma, linjajohtaja, ensihoitolääketieteen dosentti (HUS, Helsingin yliopisto) erityisansiomitali n:o 1
Matti Kurkinen, paloesimies (Kainuun pelastuslaitos) pelastajan ansioristi – alipäällystö
Tapio Lintunen, palomies (Pirkanmaan pelastuslaitos) pelastajan ansioristi -miehistö sekä työuran nauhasolki sukellus kulta
Tony Mäkinen, ylipalomies (Helsingin pelastuslaitos) pelastajan ansioristi sekä työuran nauhasolki sukellus kulta
Riku Rantala, palomestari (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) pelastajan ansioristi – päällystö, jossa on laaja-alaisen osaamisen nauhamekanismi sekä työuran nauhasolki sukellus hopea
Lisäksi Harri Kolehmaisen omaisille myönnettiin hautakivimerkki ja pelastajan ansiomitali hopea sekä työuran nauhasolki ensihoito.
Teksti Marko Partanen
Kuvat Suomen Operatiiviset Ammattilaiset ry
