
Rauniopelastuksen suorituskykyä parannetaan Uudenmaan pelastuslaitoksilla. EU sisäisen turvallisuuden rahasto tukee hanketta 1,66 miljoonalla eurolla.
Rauniopelastuksen suorituskykyä parannetaan Uudenmaan pelastuslaitoksilla. EU sisäisen turvallisuuden rahasto tukee hanketta 1,66 miljoonalla eurolla.
Sisäministeriö on myöntänyt sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) EU-rahoitusta Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksille rauniopelastuksen kehittämishankkeeseen. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa hankkeesta, joka toteutetaan muiden Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa yhteishankkeena.
Tarpeellinen rahoitus
Sisäisen turvallisuuden rahaston (asetus EU 2021/1149) ohjelman hallintoviranomaisena toimii Suomessa sisäministeriö, joka myönsi Uudenmaan pelastuslaitosten hankkeelle hankeavustusta 75 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,2 miljoonaa euroa, josta myönnettyä hankeavustusta on 1,66 miljoonaa euroa.
”Olemme kiitollisia EU:lta saamastamme rahoituksesta. Uudenmaan alueella sijaitsee kriittistä infrastruktuuria ja alueen väestömäärä on suuri”, kertoo Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Peter Johansson.
”Parantamalla rauniopelastuskykyämme pystymme pelastamaan ihmisiä raunioista nopeasti ja palauttamaan kriittisen infrastruktuurin toimivaksi. Hankkeessa hankitun kaluston ja sen käyttöön koulutetun henkilöstön myötä voimme tukea muiden viranomaisten toimintaa pelastustehtävissä”, Johansson jatkaa.
Riski kakkostasolle
Hankkeen tavoitteena on kehittää rauniopelastuksen suorituskykyä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä ja uusia uhkakuvia. Suojelupoliisi on nostanut Kansallisen turvallisuuden katsauksessa 2023 terrorismin uhan neliportaisella asteikolla tasolta yksi tasolle kaksi. Ukrainan sodasta saaduista kokemuksista olemme saaneet oppia pelastustoimen suorituskyvyn tarpeesta rauniopelastamiseen.
Uusi kalusto hajautetaan
Myönnettyä rahoitusta käytetään kalustohankintoihin ja uuteen raskaspelastusyksikköön, joka suunnitellaan sijoitettavaksi Itä-Uudellemaalle. Hankittava kalusto on myös helposti liikuteltavaa ja se tullaan sijoittamaan eri puolelle Uuttamaata, jotta rauniopelastaminen voidaan aloittaa päivittäisvalmiudessa missä tahansa Uudellamaalla.
Suorituskykyä paremmaksi
EU:n osarahoittaman hankkeen avulla voidaan parantaa merkittävästi Uudenmaan alueen rauniopelastuksen suorituskykyä. Kansainvälisistä tapahtumista ja tutkimuksista tiedetään, että terroristisia tekoja tehdään usein lähialueilla samanaikaisesti ja näin pyritään romahduttamaan pelastuskyky. Hankkeen aikana hankittavan kaluston avulla rauniopelastuksen suorituskyky kasvaa joka puolella Uuttamatta ja nopeuttaa avunsaantia myös Uudenmaan ulkopuolella.
Kolmivuotinen hanke
Hanke kestää kolme vuotta ja se on alkanut 1.10.2024. Hanketta koordinoi hankepäällikkö Maria Katajisto ja hanketta ohjaa ohjausryhmä, jossa on mukana edustajat kaikilta hankkeessa mukana olevilta pelastuslaitoksilta. Ohjausryhmää vetää puheenjohtajana pelastuspäällikkö Mika Kynsijärvi Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Viranomaisyhteistyön vahvistamiseksi ohjausryhmässä ovat edustettuina poliisi, puolustusvoimat, sisäministeriön pelastusosasto sekä ensihoito.
”Käynnistynyt hanke tulee olemaan iso ponnistus kaikille Uudenmaan pelastuslaitoksille. Pidän erityisen hyvänä ja tärkeänä, että hanke toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan pelastuslaitosten kesken ja näin ollen pystytään parhaiten ottamaan huomioon laitoskohtaiset tarpeet ja parantamaan jokaisen pelastuslaitoksen sekä koko Uudenmaan alueen rauniopelastamisen suorituskykyä. Ohjausryhmän kokoonpano koostuu Uudenmaan pelastuslaitosten lisäksi yhteistyöviranomaisista ja näen tämän myös tärkeänä, että mahdollisessa onnettomuustilanteessa jokaisella toimijalla on ymmärrys suorituskyvystä, mitä tehtävän hoitamiseen tarvitaan”, Kynsijärvi sanoo.
Koulutusta ja laaja harjoitus
Hankkeen aikana koulutetaan myös henkilöstöä käyttämään hankittua kalustoa. Hankkeen lopussa suunnitellaan järjestettäväksi rauniopelastusaiheinen moniviranomaisharjoitus, minkä tarkoituksena on vahvistaa viranomaisyhteistyötä. Hankkeen tarkoituksena on saada jalkautettua rauniopelastaminen osaksi pelastustoimea jatkuvalla kouluttamisella ja harjoittelulla. Rauniopelastaminen voidaan nähdä tärkeänä osana myös muiden viranomaisten tukitoimintaa. Ensihoito pelastetuille voidaan aloittaa nopeammin, CBRNE-toiminta päästään turvallisesti käynnistämään sekä palauttamaan kriittisen infrastruktuurin toimintaa.
”Helsingillä on jo vahva osaaminen rauniopelastamisessa, mutta hankkeen avulla se vain vahvistuu samalla, kun naapureiden suorituskyky paranee. Yhdessä olemme vahvempia ja pystymme paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Uudenmaan pelastuslaitosten rauniopelastushanke parantaa koko pääkaupunkiseudun valmiutta, sekä suorituskykyä huomattavasti. Tulevaisuudessa pystymme toimimaan laaja-alaisesti yhdessä tai erikseen”, sanoo Helsingin kaupungin pelastusjohtaja Marko Rostedt.
”Rauniopelastamisen suorituskyvyn parantaminen –hanke on ensimmäinen yhteinen iso hanke Uudenmaan pelastuslaitoksilla, mikä toteutetaan yhteistyössä. Tämä on meille valtava mahdollisuus ja toivon, että tämä on vasta alkua muillekin yhteishankkeille, mikä erityisesti korostuu pelastuslaitosten taloudellisestikin haastavassa tilanteessa. Yhteistyössä on voimaa”, HIKLU kehittämispäällikkö Riikka Hasko. HIKLU on Uudenmaan pelastuslaitoksista koostuva yhteistyöverkosto
Teksti Riikka Hasko
Kuvat Helsingin kaupungin pelastuslaitos