Maastopalotehtäviin osallistuminen on noussut esimerkiksi siitä, estääkö uusi ohje niihin osallistumisen. Tässä ollaan sammuttamassa Kalajoen maastopaloa vuonna 2021.
Harvinaista on se, että valmisteltava asia päätetään keskeyttää sisäministeriössä. Näin kävi pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnin ja kehittämisen ohjeen päivittämiselle. Sisäministeriön pelastusosastolla puhutaan ohjeen teknisestä päivittämisestä. Valmistelun jälkeen siitä pyydettiin lausunnot, mutta osin niiden ja julkisen sekä poliittisen paineen takia voimaan jää vanha ohje kymmenen vuoden takaa. Pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola puhuu kokonaisarvioinnista, kun valmistelu päätettiin lopettaa.
Lähtökohta ohjeen päivittämiselle tuli kolmesta viime vuosien aikana annetusta ohjeesta. Putoamisvaarallisella alueella työskentelystä pelastustoimessa annettiin ohje vuonna 2021, pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnan ohje annettiin vuonna 2023 ja ohje tiealueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä annettiin vuonna 2024.
artikkeli jatkuu
Myös Työterveyslaitoksella valmistunut uusi tutkimustieto antoi sysäyksen ohjeen päivittämiselle.
Eskola sanoo, että ohjetta lähdettiin päivittämään, koska vuoden 2016 ohjeeseen tarvittiin tiettyjä tarkistuksia. Hän kuitenkin huomauttaa, että työnantajalla on aina vastuu työturvallisuusasioissa, eikä ohjeen päivittämättä jättäminen sinällään vaaranna työturvallisuutta. Hän muistuttaa myös lainsäädännön velvoitteista tässäkin asiassa.
Päivittämiseen ryhdyttiin kentän toiveesta
Pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi on ollut keskeinen valmistelija ohjeen päivittämisessä. Hän on pettynyt siihen, että julkisuudessa ohjeen päivittämisestä on annettu väärää tietoa. Hän sanoo, että muiden ohjeiden päivittämisen jälkeen vanha ohje vaati muun muassa muutoksia terminologiassa. Myös Työterveyslaitoksen tutkimustieto ikä- ja viiteryhmäindekseistä antaa uutta tietoa, jota voitaisiin hyödyntää toimintakyvyn seuraamisessa.
Hän myös huomauttaa, että päivittämiseen ryhdyttiin erityisesti kentän toiveesta. Lausunnolle tehtävää luonnosta valmisteltiin yhteisessä työryhmässä pelastustoimen edustajien kanssa.
Luhtaniemi korostaa, että kyse ei ole muutoksesta vanhaan ohjeeseen nähden. Mitään uusia vaatimuksia ei uudessa ohjeessa olisi annettu.
”Luonnoksessa kysyttiin kentän toiveesta, että pidetäänkö toimintakykyvaatimukset suosituksena vai tehdäänkö niistä määräävämpiä. Kaksi pelastuslaitosta oli lausunnoissa määräävämmän ohjeen kannalla. Suositusta kannatettiin siksi, että määräävämpi ohje olisi aiheuttanut lisäkustannuksia testaamisen määrän takia.”
Hän myös sanoo, että yhdessäkään lausunnossa ei suoranaisesti vastustettu uudistamista ja työn keskeytymisen jälkeen on tullut myös paljon yhteydenottoja, joissa toivotaan edelleen ohjeen uudistamista.
”Erityisesti luonnoksessa esillä olleet tehtäväluokat aiheuttivat myös hämmennystä, mutta lausuntojen jälkeen niitäkin olisi tarkistettu.”
Luhtaniemen mielestä koko ala hävisi siinä, että ohjeen päivittäminen jäi kesken. Eikä kyse ollut esimerkiksi siitä, että uudistetun ohjeen takia olisi henkilöitä estetty osallistumasta vaikkapa metsäpalojen sammutustehtäviin.
”Paljon tähän käytettiin aikaa ja päivittämällä ohje olisi tehty palvelus koko alalle.”
Sekin tuntuu hänestä kummalliselta, että yritys kehittää työturvallisuutta herättää vastustusta.
Yhtenäiset käytännöt puuttuvat myös pelastuslaitoksilta työnantajina ja niillä on myös erilaiset käytännöt pitää yllä tietoa henkilöstön toimintakyvystä.
Lausunnot olisivat olleet vaikuttavuusarvio
Luonnosvaiheeseen tehtyä ohjeen päivittämistä on arvosteltu siitä, ettei etukäteen tehty vaikuttavuusarviota. Koska ohjeen päivittämisellä ei varsinaisesti olisi ollut muutoksia nykyiseen, ei Luhtaniemen mukaan tehty arviota ja kustannusvaikutuksia ei olisi saatu selville muuten kuin kysymällä niitä lausuntopalautteissa.
Uudistettavassa pelastuslaissa on yhdessä pykälässä asiaa koskeva asetuksen antovalmius. Nyt sekin pannaan jäihin. Vuoden 2011 laissa todetaan, että työnantajan on huolehdittava, että pelastustoimintaan osallistuvalla on riittävä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Myös osaamisen pitää olla riittävää.
”Voimassa olevassa laissa ei annettu asetusta, mutta jälkiviisaana voi todeta, että niin olisi pitänyt tehdä, jolloin tältäkin episodilta olisi vältytty”, Tommi Luhtaniemi toteaa.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Janne Rasila
