Tapahtuman osallistujat pääsivät tutustumaan pelastus- ja turvallisuusalaa koskevaan ajankohtaiseen innovaatiotoimintaan.
Pelastustoimen ajankohtaiset tutkimus- ja kehittämisteemat olivat esille perinteisillä tutkimus- ja kehittämispäivillä, jotka järjestettiin kesäkuun alussa Pelastusopistolla. Aiheen ympärille kerääntyi 5.–6. yli 150 osallistujaa.
Päiviin mahtui aurinkoisen sään lisäksi puheenvuoroja, teemasessioita sekä ajankohtaisia tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan esittelyjä. Lisäksi tiistai-iltana verkostoiduttiin rennommissa tunnelmissa meet &greet -tilaisuudessa ravintola Luodossa, jossa pohdittiin monipuolisen asiantuntijuuden kautta pelastus- ja turvallisuusalan TKI-toiminnan tulevaisuutta.
Vaikuttavuutta, teknologiaa ja tietojärjestelmiä
Rehtori Mervi Parviainen korosti avaussanoissaan tutkimuksen yhteistyön tärkeyttä. Yhteistyön merkityksestä jatkoi Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemen keynote-puheenvuoro, joka johdatti yleisön pohtimaan yhteistyötä hyvinvointialueilla. Viitaniemi kävi puheenvuorossaan läpi hyvinvointialueen pelastustoimeen kohdistuvia haasteita, pelastustoimen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön mahdollisuuksia, kuten käytännön palveluintegraatioita ja hyvinvointialueen yhteisen tilannekeskuksen hyötyjä sekä yhteistä varautumistyötä. Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä Viitaniemi nosti esille johdon tuen, siilojen purkamisen, aidon yhdessä tekemisen ja asiakaskeskeisyyden.
”Meillä on kiinteästi rakennettu pelastustoimen ja ensihoidon palvelutuotanto yhteen. Se tuottaa synergiaa meidän toimialueemme sisällä, mutta edistää myös palveluintegraatiota muiden sote-toimijoiden kanssa. Ensihoito ja kotiin vietävät palvelut, kotihoidon tuki sekä turvallisuus ja varautuminen, niissä on paljon yhteistyöpaikkaa”, Viitaniemi totesi.
Keskiviikon teemasessioissa tarkasteltiin pelastus- ja turvallisuusalan vaikuttavuutta tutkimuksen valossa, tulevaisuuden teknologioita turvallisuusalaa kehittämässä, turvallisuusalan tietojärjestelmiä ja tiedonhallintaa, pelastustoimen ratkaisujen ja käytänteiden merkitystä tehokkaamman sammutus- ja suojavarusteiden puhdistamisessa sekä palo- ja poistumisturvallisuutta eri asumismuodoissa. Teemasessioista erityisesti Tulevaisuuden teknologiat turvallisuusalaa kehittämässä ja Pelastus- ja turvallisuusalan vaikuttavuus tutkimuksen valossa keräsivät suuren määrän yleisöä ja herättivät kuuntelijoissa useita kysymyksiä.
Ensimmäinen päivä lopetettiin tutkimusosuuteen työssäjaksamisesta ja psyykkisestä suorituskyvystä. Puheenvuoroissa jaettiin kokemuksia hihallisten henkilösuojainten käytöstä, työkuorman hallinnasta nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentelyn näkökulmasta ja kerrottiin pelastusalan yhteisöllisestä psykologisesta suorituskyvystä. Väitöskirjatutkija Daniela Pyhäjärvi (Hanken School of Economics) kertoi tutkimuksestaan, joka toi oman näkökulmansa illan teemaan otsikolla ”Oletko ikinä nähnyt järkyttynyttä palomiestä?”. Pyhäjärvi tutkii palomiesten suorituskykyä voimavarojen ja vaatimusten analyysikehyksen kautta. Jo tehdyn työn perusteella työyhteisö vaikuttaisi toimivan sekä voimavarana että myös vaatimusten asettajana.
Suorituskykyä ja ennakointia
Torstaipäivä käynnistyi filosofian tohtori ja turvallisuusjohtamisen maisteri Harri Gustafsbergin keynote-puheenvuorolla. Puheenvuorossaan Gustafsberg kertoi mielen suorituskyvystä sekä siihen liittyvästä tutkimuksesta ja koulutuksesta. Hän korosti kehomielentilan hallinnan harjoittelua ja tilanteiden jälkianalysointia, miten ja miksi toimittiin tietyllä tavalla.
”Tärkeää on se, että taitoa voi opetella, ja se vaikuttaa oppisen tehostumiseen ja ennen kaikkea suorituskykyyn ja jaksamiseen. Meidän tietomme, taitome ja kompetenssimme jää käyttämättä, jos stressi on liian voimakas. Ja tämä toimintakyky on ennustettavampaa äkillisissä tilanteissa”, Gustafsberg totesi.
Aamupäivä jatkui puheenvuoron jälkeen ajankohtaiseen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaan tutustumisella. Tietoa oli tarjolla niin erilaisista teknologisista ja digitaalisista ratkaisuista, uuden sukupolven maastopelastusjärjestelmästä, UAS-toiminnan mahdollisuuksista pelastustoimen tehtävillä, tutkimus- ja asiantuntijaviestinnän vinkeistä ja työkaluista, uudistuvasta TOKEVAsta, palveludemon testausta hoivaympäristöjen paloturvallisuuden parantamiseksi kuin testaus- ja polttokoetoiminnasta. Osallistujat pääsivät kokeilemaan metaversumia ja virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia pelastusalan koulutuksessa, Virtuario-oppimisympäristöä ja virtuaalista FLAIM-sammutustyösimulaattoria.
Iltapäivällä ohjelma jatkui ennakkotiedon tuottamisen ja ennakoinnin parissa. Esittäjät totesivat puheenvuoroissaan, kuinka ennakointi ei vaadi ihmeitä, mutta kuitenkin suunnittelua ja yhdessä tekemistä.
Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät järjestetään seuraavan kerran 11.–12.6.2025. Ensi vuoden teema toteutetaan tämän vuoden teeman mukaisesti yhteistyössä. Tervetuloa siis mukaan ideoimaan ensi vuoden tapahtumaa syksyllä.Tapahtuma järjestetään Palosuojelurahaston tuella.
Teksti ja kuvat: Iida Silvferhuth
