Jalka on altistumaisillaan naulalle.
Pelastustoimen onnettomuustiedotteissa puhutaan toisinaan altistuneista, kun tarkoitetaan onnettomuudessa loukkaantuneita tai menehtyneitä.
Maallikolle altistumisesta tulee mieleen esimerkiksi jollekin virukselle tai myrkylliselle aineelle altistuminen. Tällä logiikalla jalkansa liikenneonnettomuudessa katkaissut henkilö on altistunut tuolle liikenneonnettomuudelle. Näin pelastustoimen sanasto vieraannuttaa käyttäjänsä siitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut.
Mikä on altistunut-termin alkuperä ja miksi sitä käytetään, Pelastusopiston johtamisen tiimin yliopettaja Raija Honkanen?
Tein eilen pikaisen gallupin muutamalle pelastustoiminnan johtamisen ja pelastustoiminnan opettajalle ja kyselin heidän mielipidettään. Kaikki olivat sitä mieltä, että altistuminen on huono sana. Olen samaa mieltä, ja olenkin opiskelijoille opettanut, ettei altistuminen-sanaa tulisi käyttää medialle ja kansalaisille suunnatussa viestinnässä. Kysyin parilta maallikoltakin, mitä he ymmärtävät altistumisella. Vastaus oli, että voi altistua koronavirukselle. Altistuminen-sanan alkuperää tässä käytössä en saanut selville.
Onko termi mielestäsi hyvä?
Käyttäisin sanoja uhri, loukkaantunut tai osallinen sen mukaan, mitä ihmiselle on tapahtunut. Suomisanakirja.fi:n mukaankaan altistuminen-sana ei oikein istu paikalleen onnettomuuden uhria tarkoitettaessa. Kielen sanojen pitäisi kuvata aina hyvin tarkoitetta. Ihmisen pitää tunnistaa sanasta, mitä sillä tarkoitetaan, ei saa syntyä väärää mielikuvaa.
Miten paljon Pelastusopistossa opetetaan onnettomuustiedotteen tekemistä?
Pelastajille ei opeteta tiedottamista. Alipäällystölle tiedottamista on kaksi oppituntia ja päällystölle 1,5 opintopistettä. Yksi opintopiste on 27 tuntia.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Pixabay
