Tutkimus ja viestintä 19.7.2015

Operaatioaikamallinnus asuntopalovahinkojen arvioinnissa

Todenmukainen ja tarkka riskianalyysi tarvitsee lisää tutkittua tietoa onnettomuusriskeihin vaikuttavista tekijöistä sekä pelastuslaitoksen toiminnan vaikuttavuudesta. ”Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa” -hankkeessa tuotettiin stokastiseen operaatioaikamallinnukseen perustuva laskennallinen menetelmä, jolla voidaan arvioida eri osatekijöiden vaikutusta henkilö- ja omaisuusvahinkojen määrään asuntopaloissa.

Mallin käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin esimerkkilaskelmien avulla ja mallin antamia tuloksia verrattiin todellisiin onnettomuuksiin pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:n tilastoaineiston avulla. 

Tässä tutkimuksessa toimintavalmiutta sekä siitä saatavaa hyötyä tarkasteltiin asuntopalon aiheuttamien henkilö- ja omaisuusvahinkojen näkökulmasta. Asiaa lähestyttiin stokastisen operaatioaikamallinnuksen keinoin. Samaa menetelmää on aikaisemmin käytetty ydinvoimalaitoksen laitospalokunnan toiminnan mallinnukseen sekä pelastuslaitoksen resurssien saatavuuden arviointiin suurpalon yhteydessä. 

Hankkeen pääasiallinen tarkoitus oli tuottaa laskentamalli, jonka avulla voidaan tarkastella lähtöarvoissa tapahtuvien muutosten vaikutusta lopputulokseen. Malli koskee syttymisasunnossa tapahtuvia vahinkoja ja porraskäytävät ym. rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Hankkeessa käytetyillä lähtöarvoilla simuloitujen asuntopalojen kaltaisissa olosuhteissa pelastuslaitos ehtisi pelastaa kuolemalta tai vakavalta loukkaantumiselta riskiluokasta riippuen noin 13−20 % syttymisasuntoon jääneistä henkilöistä.

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus-tilastojärjestelmä PRONTO:n aineistossa Helsingin ja Pirkanmaan rakennuspaloista vuosilta 2009−2012 pelastuslaitoksen pelastamia henkilöitä (jotka eivät kuolleet tai loukkaantuneet vakavasti) oli noin 32−35 % asuntoon jääneistä henkilöistä. Ero voi johtua esimerkiksi laskennallisessa mallissa käytettyjen henkilövahinkojen syntymismallin tai arvioitujen pelastuslaitoksen aikaviiveiden konservatiivisuudesta, joka johtaa konservatiiviseen arvioon laskennallisesta pelastettujen osuudesta.

Laskennallisen mallin tulosten perusteella minuutin muutos operaatioajassa muuttaa arviota vakavien henkilövahinkojen määrästä noin 1−3 prosenttiyksiköllä tarkastelutavasta riippuen. Tarkasteluissa sprinklaus vähensi merkittävästi vakavan henkilövahingon todennäköisyyttä ja antoi lisäaikaa asuntoon jääneiden henkilöiden pelastamiseen. Omaisuusvahinkojen kohdalla palon laajuuden ja operaatioajan välillä oli selvä tilastollinen yhteys: mitä pidempi operaatioaika, sitä laajemmat vahingot. Tilastojen perusteella suurimmassa osassa tapauksista omaisuusvahinkojen määrä jäi sille tasolle, jossa se oli palokunnan saapuessa, eli palokunnan toiminnalla pystyttiin useimmiten estämään palon leviäminen laajemmalle.

Tekijät: Terhi Kling ja Tuula Hakkarainen

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Kati Tillander

Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Lue koko artikkeli Palontorjuntatekniikka-lehdestä, joka ilmestyy 26. elokuuta Pelastustieto-lehden yhteydessä!

Palotutkimuksen päivät 2015 järjestetään Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa 24.–25.8.2015. Päiville voit ilmoittautua SPEKin sivuilla.

Lue lisää