Pelastusopiston opettajat Ari Mustonen ja Timo Loponen paloteatterissa.
Pelastusopiston paloteatterin auditointi on valmistunut. Prosessi poiki monia, lähinnä mittausjärjestelmiin, ilmanvaihtoon ja paloteatterin toimintaan liittyviä suosituksia.
Lisäksi paloteatterilla ennen toukokuuta 2014 tehtyjen demopolttojen ja opinnäytetöiden osittain virheellisiä pitoisuusmittaustuloksia on oikaistu tiedottamalla asiasta mahdollisimman laajasti kaikille sidosryhmille ja tahoille, joille aiempaa tietoa on jaettu.
Oikaistavat tulokset liittyvät vuonna 2013 paloteatterilla tehtyihin kahteen opinnäytetyöhön. Töiden koepoltoissa tuli esille yllättävän suuria syaanivetypitoisuuksia. Kävi ilmi, että paloteatterin kaasuanalyysilaitteisto antoi vääriä tuloksia, ja mittaustulokset olivat ainakin osittain virheellisiä. Asiasta nousi valtakunnallinen kohu, jonka jälkeen Pelastusopisto käynnisti paloteatterin auditointihankkeen.
Auditointi tehtiin kahdessa vaiheessa, joihin tilattiin asiantuntijaselvitykset VTT:ltä. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin paloteatterin mittauslaitteistojen ja paloteknisten järjestelmien toimivuutta.
Nyt valmistuneessa jälkimmäisessä osassa selvitettiin paloteatteritilan ja olosuhteiden vaikutuksia polttojen tuloksiin. Mittausjärjestelmissä suurimmat kehitettävät asiat liittyivät juuri kaasupitoisuusmittaukseen.
Testejä tuskin tehdään uudelleen
”Paloteatteritilassa tai olosuhteissa ei ilmennyt merkittäviä sellaisia ongelmia, ettei siellä voisi polttaa demopolttoja realistisesti, kun vain auditoinnissa esille tulleet kehittämistoimet huomioidaan”, sanoo Pelastusopiston vanhempi opettaja Jani Jämsä.
”Vaikutuksia polttotuloksiin on ilmanvaihtotekijöillä ja polttotilan katon reunojen tiivistämisellä. Koska halutaan niin hyvin todellisuutta vastaava tilanne kuin paloteatterilla on mahdollista, tehdään totta kai nämäkin toimenpiteet.”
Hän uskoo, että opinnäytetöissä virheellisiä mittaustuloksia tuottaneita testejä tuskin tehdään enää uudelleen.
”Muilta osin kyseisissä opinnäytetöissä on edelleen hyvääkin tietoa.”
Jämsän mukaan kukaan ei pysty sanomaan tarkasti, kuinka isoja virheitä opinnäytetöiden mittaustuloksissa oli.
”Paloteatterin mittauskenno oli ristiherkkä häkäkaasulle: mitä enemmän häkää, sen enemmän se saattoi näyttää syaanivetyä. Tämä ei kuitenkaan toiminut suoraviivaisesti, joten kukaan ei pysty sanomaan ihan tarkasti, paljonko se mittasi väärin.”
Nyt opinnäytetöiden oheen on liitetty auditointiraportit niin digitaalisesti kuin painomuodossakin.
”Kuka tahansa niihin törmääkin, ei voi ohittaa tämän auditointihankkeen tuloksia lukiessaan jatkossa noita opinnäytetöitä.”
Jämsä painottaa, että auditoinnin jälkeen opiston opettajat ja myös tutkimusyksikkö tiedostavat ristiherkkyydet ja osaavat poltoissa ja testeissä huomioida ne. Hän muistuttaa, että ongelma ei esiinny pelkästään aiemmin käytössä olleessa laitteistossa.
”Vaihdetaan sinne millainen anturi vain, aina tulee ilmi ristiherkkyyksiä jonkun toisen kaasun kanssa. Nämä asiat vain täytyy tiedostaa ja osata huomioida tuloksia tulkitessa.”
Kyseessä ei ole laboratorio
Paloteatterissa voidaan edelleen tehdä samankaltaisia demopolttoja kuin ennenkin, kunhan auditoinnissa ilmi tulleet seikat otetaan huomioon.
Jämsä painottaa, ettei paloteatteri koskaan voi vastata täysin oikeaa palolaboratoriota.
”On ihan eri asia, jos mennään vaikkapa VTT:lle tieteellisiin olosuhteisiin. Se on vakioitu tilanne joka kerran. Paloteatterissa on sellaisia muuttujia, ettei tilanne ole aivan vakio koskaan.”
Auditointihankkeen ohjausryhmä koosti listan suositelluista jatkotoimenpiteistä. Jämsän mukaan huolto- ja kunnossapito-ohjelma on yksi keskeinen asia.
”Laadimme paloteatterille nyt huolto- ja kunnossapitosuunnitelman: millä aikaväleillä ja mitä huoltoja, kalibrointeja, suodattimien vaihtoja, mittausantureiden vaihtoja ja niin edelleen jatkossa tarvitaan ja tullaan tekemään.”
Jatkossa myös Pelastusopiston tutkimusyksikön testipoltoissa ja mahdollisissa opinnäytetöissä mittausjärjestelmät kalibroidaan aina ennen tarkempiluonteista polttoa.
Myös ilmanvaihdon suhteen aiotaan tehdä vielä tarkennettu virtausmittaus, jotta saadaan tarkistettua simuloinnin kanssa, millaisilla arvoilla polttotilan ilmanvaihto vastaa normaalin huonetilan ilmanvaihtoa.
”Siten verrataan, että simulointi ja todellisuus ovat keskenään synkroonissa. Jatkossa poltonaikaisena ilmanvaihdon arvona käytetään sitten tarkistettua arvoa.”
Lue auditointihankkeen loppuraportti täältä.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvat: Esa Aalto
