Viimeisen 30 vuoden aikana lasitetut parvekkeet ja terassit ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa.
Parvekkeiden tai terassien lasittamisen myötä syntyvän lasitetun tilan paloteknisiin kysymyksiin ei ole nykyisissä rakentamismääräyksissä otettu kantaa. Tästä johtuen olemassa olevat käytännöt poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan.
Käytäntöjen yhtenäistämiseksi on RakMK E1:n ja Ympäristöopas 39:n uudistustyön yhteydessä on selvitetty parvekkeiden tyypillistä käyttöä ja kalustamista sekä tehty erillinen simulaatiotarkastelu parvekkeen ja terassin lasittamisen vaikutuksesta paloturvallisuuteen.
Merkittävimpinä syitä parvekkeiden käytön lisääntymiseen ovat olleet parvekkeiden kokojen kasvu ja parvekkeiden lasittaminen. Uudet parvekkeet ovat yleensä suurempia kuin vanhemmassa rakennuskannassa ja sen seurauksena näitä parvekkeita myös käytetään aktiivisemmin ja monipuolisemmin kuin aikaisemmin.
Hapen niukkuus hidastaa palon kehittymistä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää parvekkeiden ja terassien lasittamisen vaikutusta rakennuksen paloturvallisuuteen. Vaikutuksia selvitettiin PRONTO- onnettomuustietokannan, aiemman tutkimustiedon ja erillisen esimerkkikohteen simulaatiotarkastelun avulla. Tutkimus toteutettiin RakMK E1 ja Ympäristöopas 39:n uudistustyön yhteydessä. Keskeisimpänä tavoitteena oli olemassa olevien palomääräystulkintojen yhtenäistäminen.
Yhteyttä parvekepalojen ja parvekelasituksien välille ei voida tutkimusten perusteella osoittaa. Parvekelasituksen ollessa suljettuna hapen niukkuus hidastaa palon kehittymistä jolloin lämpötilan nousu parvekkeella on hitaampaa kuin avoparvekkeella.
Tämä hidastaa palon kehittymistä. Kun parvekelasit lopulta lämmön vaikutuksesta hajoaa, kehittyy palo samalla tavalla kuin palo lasittamattomalla parvekkeella. Jos parvekelasitus on auki asennossa palon alkaessa, käyttäytyy palo aivan kuin lasitusta ei olisi lainkaan olemassa. Voidaan siis todeta, että lasitus ei palon kehittymisen kannalta ole milloinkaan huonontava tekijä, vaan joko neutraali tai tilannetta parantava tekijä.
Palon leviämisvaarojen ja palonkestävyyden kannalta olennainen suure on säteilevä lämpövuo, joka riippuu lämpötilan 4. potenssista. Tällä perusteella arvioituna palon leviämisriski on 4,5 kertaa alhaisempi parvekkeella/terassilla kuin huoneistopalolla. Tästä voidaan päätellä, että yksinkertaisella lasituksella lasitettu parveke ja terassi pysyvät lasituksesta huolimatta ulkotilana palofysikaalisessa ja -teknisessä mielessä.
Tutkimuksen perusteella myös havaitaan, että parvekkeen osastoinnin tärkein tehtävä on ohjata palon kehittyminen toivottuun suuntaan.
Tekijät: Kimmo Hilliaho, Jukka Hietaniemi ja Panu Visa
Tampereen teknillinen yliopisto
Lue koko artikkeli Palontorjuntatekniikka-lehdestä, joka ilmestyy 26. elokuuta Pelastustieto-lehden yhteydessä!
Palotutkimuksen päivät 2015 järjestetään Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa 24.–25.8.2015. Päiville voit ilmoittautua SPEKin sivuilla.
