Suorituskyky on keskeinen pelastusalan käsite, mutta pelastusalan psykologisen suorituskyvyn näkökulmassa on vielä paljon tutkimatonta maaperää. Psykologisella suorituskyvyllä viitataan usein psyykkiseen kapasiteettiin suoriutua tehokkaasti ja tuloksellisesti tehtävistä hyvinvointi huomioiden.
Toteutamme Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa vuosina 2023–2025 Palosuojelurahaston rahoittaman RescTRUST-hankkeen, jossa tutkimme pelastusalan psykologista suorituskykyä työn ja toimintaympäristön muutoksissa sekä psykologisen suorituskyvyn häiriintymisen vaikutuksia ja niistä selviytymistä. Tulevissa tutkimuksissa liikumme psykologisen suorituskyvyn käsitteen eri tasoilla – yksilötasolta myös yhteisöllisen tason tarkasteluun sekä suorituskyvyn kolhiintumisesta toipumiseen. Tällöin psykologisella suorituskyvyllä viitataan erityisesti luottamukseen ja käsityksiin suorituskyvyn realisoitumisesta pelastusalalla. Suorituskyvyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen yhteenvetoraportin suorituskykymääritelmän mukaista ”kykyä päästä organisaation tavoitteisiin ja suoriutua tehtävistä joko omilla toimilla tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa”.
Tutkimusta monelta kantilta
Suomalainen pelastusalan toimintaympäristö on kokenut ja kokee jatkuvia muutoksia, jotka haastavat arjen työtä. Esimerkiksi ilmaston ääriolosuhteiden lisääntyminen, kuten kuivuus, metsäpalot ja tulvat, yhteiskunnan eriarvoistuminen, väestön ikääntyminen, väestön keskittyminen kaupunkeihin ja turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat kaikki pelastusalalla tehtävään työhön. Myös hyvinvointialueille siirtyminen on ollut suuri muutos.
Tutkimme RescTRUST-hankkeessa toimintaympäristön muutosten vaikutusta pelastusalan psykologiseen suorituskykyyn monesta näkökulmasta. Ensin keskitymme yhteisölliseen psykologiseen suorituskykyyn, eli yhteisön luottamukseen ja käsityksiin pelastusalan suorituskyvyn toteutumisesta toimintaympäristön muutoksissa. Näitä selvittääksemme tulemme haastattelemaan pelastuslaitosten päivittäistoiminnassa tiiviisti läsnä olevia lähiesihenkilöitä, joille oletettavasti kerääntyy useamman henkilön näkemyksiä pelastusalan arjen ilmiöistä. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa selvitämme kattavamman kyselytutkimuksen avulla, missä määrin pelastusalan henkilöstö on kokenut toimintaympäristön muutosten vaikuttaneen pelastusalan psykologiseen suorituskykyyn. Tutkimme hankkeen aikana myös jatkuvan muutoksen keskellä työskentelyn vaikutuksia yksilölliselle psykologiselle suorituskyvylle ja sen ylläpidolle. Pelastusalalle ominaisen psykologisen suorituskyvyn parempi ymmärtäminen mahdollistaa oman ja työyhteisön työsuorituksen inhimillisellä tavalla tehokkaan johtamisen sekä psykologista suorituskykyä tukevien työympäristöjen kehittämisen. Myös muutokseen sopeutumisen on mahdollista tehostua. Erityisesti psykologiseen suorituskykyyn vaikuttaneet muutokset voivat paremmin tulla tunnistetuksi.
Tragediat vaikuttavat mutta niistä selvitään
Suomalaisissa pelastusalan työyhteisöissä on koettu tragedioita, jotka koettelevat työyhteisöjä ja voivat horjuttaa suorituskykyä, mutta joista selviytyminen voi myöhemmin olla opettavaista kyseisille ja muille työyhteisöille sekä koko alalle. Tragedioista selviytyminen on keskeisessä asemassa yhteisön ja yksilöjen psykologisen suorituskyvyn ylläpidon ja kehittämisen turvaamisessa myös tulevia haasteita ja muutoksia ajatellen. Hankkeen tässä tutkimuskokonaisuudessa tutkimme pelastusalan työyhteisöjen selviytymistä työyhteisöä kohdanneista tragedioista ja turvallisuuden tunteen palautumista näiden jälkeen. Olemme pyytäneet tutkimukseen osallistujiksi pelastusalan työyhteisöjä, joissa on koettu koko työyhteisöä kohdannut tragedia, joka edelleen vaikuttaa työyhteisön arkeen tavalla tai toisella. Tutkimuksen näkökulma on yleisissä selviytymisprosesseissa. Pelastusalan työyhteisöjen toipumisprosessien tarkempi ymmärrys mahdollistaa paremmin kohdistettujen tukitoimien suunnittelun ja näin ollen vähentää inhimillistä kärsimystä. Psykologista suorituskykyä horjuttaneista muutoksista toipumisen mekanismeista voi tulla näkyvämpiä, jolloin ne ovat jatkossa entistä paremmin koko pelastusalalla hyödynnettävissä.
Moraalista stressiä
Tutkimme RescTRUST-hankkeen aikana myös moraalisen stressin ja vaurion ilmiöitä pelastusalalla. Yleisesti moraalisen stressin ja vaurion ilmiöstä voidaan erottaa kaksi jatkumoa: kokemus omasta syyllisyydestä moraaliseen rikkomukseen tai kokemus joutumisesta todistamaan toisen, esimerkiksi esihenkilön, moraalista rikkomusta. Pelastusalan toimintaympäristön ainutlaatuisuuden vuoksi muita ammattiryhmiä koskevat tutkimustulokset eivät ole sellaisinaan suoraan hyödynnettävissä pelastusalalla. Psykologisen suorituskyvyn ymmärtäminen ja tukeminen kuitenkin vaatii moraalisen stressin ja vaurion ilmiöiden ja niiden eri ulottuvuuksien tarkempaa ymmärrystä. Tässä tutkimusaiheessa huomioimme vahvasti myös sopimuspalokuntatoimijat. Esimerkiksi operatiivisen sopimushenkilöstön johtaminen ja heidän vaarantumisensa työtehtävillä voi aiheuttaa haastavia päätöksentekotilanteita. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla myös esimerkiksi riski kohdata oma läheinen autettavana on suuri, ja sen aiheuttamalla psyykkisellä kuormituksella voi olla mahdollinen yhteys moraalisen stressin ja vaurion ilmiöihin. Nämä ilmiöt ovat kuitenkin vasta arvailuja, ja tutkimuksen kautta haluammekin osaltamme edistää pelastusalan tietopohjaista kehittämistä ja tuottaa kansainvälisestikin vielä vähemmän tutkituista teemoista tietoa Suomesta.
Kaikkia hankkeen tutkimuksia yhdistää ainutlaatuisuus pelastusalan kontekstissa. Suuntaamme valtaosan hankkeen tutkimuksista kansainvälisissä tiedejulkaisuissa julkaistaviksi, jolloin saamme myös suomalaista pelastusalaa näkyväksi kansainvälisissä yhteyksissä. Toki viestimme tuloksista aktiivisesti myös kotimaisissa kanavissa sekä kirjallisessa muodossa että erilaisissa tapahtumissa ja webinaareissa. RescTRUST-hankkeen loppupuolella toteutamme myös kaksi verkkokoulutuskokonaisuutta, jotka tulevat vapaasti pelastusalan toimijoiden saataville.
Teksti:
Hilla Nordquist, terveyspolitiikan dosentti, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (hilla.nordquist@xamk.fi)
Sanna Korpela, psykologi, RescTRUST-hankkeen projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (sanna.korpela@xamk.fi)
Kuva: Nejc Soklič /Unsplash
