Ukrainaan on lähetetty myös Suomesta paljon materiaalista apua.
Pelastusopistossa tehty selvitys Ukrainan kokemuksista kertoo, että erityisesti väestön varoittamiseen liittyvää järjestelmää ja pelastustoiminnan materiaalisia valmiuksia pitää kehittää.
Sisäministeriön toimeksiannosta tehty selvitys tuo varautumisjohtaja Jussi Korhosen mukaan esille sen, että nopeaan ja toimintavarmaan varoittamisjärjestelmään pitää satsata.
artikkeli jatkuu
”Tässä esimerkiksi erilaiset mobiilisovellukset ovat olleet käytössä Ukrainassa”, hän sanoo.
Myös pelastustoimen tarpeista huolehtiminen on perusta yhteiskunnan varautumiselle.
”Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta väestönsuojelua on maanpuolustuksen tavoin ylläpidettävä ja kehitettävä nykyisessä turvallisuusympäristössä”, Korhonen sanoo.
Ukrainan opit -hankkeen tutkimusraportin ovat laatineet projektipäällikkö Marko Juutinen sekä tutkijat Mikko Räkköläinen ja Dan Sundholm Pelastusopistosta.
”Ukrainasta otetaan toki jo oppia viranomaistoiminnan kehittämisessä. Ukrainan opit -hankkeen tarkoitus oli tuottaa herätteitä myös kokonaan uusien aiheiden tutkimukseen”, Räkköläinen kertoo. Hän korostaa, ettei hankkeessa ole tehty laajaa Suomen väestönsuojelun nykytilanteen kartoitusta, eikä sen tuottamia suosituksia tulisi siksi nähdä kannanottona Suomen väestönsuojelun nykytilaan.
Eräs merkittävin hankkeen tuottama havaintokokonaisuus liittyy väestönsuojiin. Ukrainassa on siirrytty ”uuteen normaaliin”, jossa arkeen kuuluvat säännöllisesti eri mittaiset suojissa vietetyt jaksot.
”Tämänkaltainen jatkuva käyttö vaatii suojilta parempaa käytettävyyttä ja varavoiman sekä internetyhteyden kaltaisia perusmukavuuksia, jotta asukkaat jaksavat hakeutua niihin yhä uudelleen”, hän sanoo.
Ukraina on kehittänyt joukon digitaalisia väestönsuojelun työkaluja, joista myös Suomessa olisi syytä ottaa oppia. Keskeisin näistä on Air Alert -kännykkäsovellus, joka varoittaa asukkaita alueellisesti ilmaiskuista sekä muista sotilaallisista vaaroista. Lähimmän väestönsuojan löytämiseen ja vaikkapa vapaaehtoiseksi auttajaksi rekisteröitymiseen on myös olemassa omat sovelluksensa. Ukrainan opit -hanke suosittelee, että Suomessa vastaavia toiminallisuuksia luotaisiin ennakoivasti.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut häiriönsietokyvyn merkityksen yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämisessä. Laajojen, kriittistä infrastruktuuria vastaan tehtävien ilmahyökkäysten täydellinen torjuminen on nykyisellä teknologialla mahdotonta. Sähkön ja lämmön jakelun on pystyttävä kestämään vaurioita ja niiden nopeaan korjaamiseen on oltava riittävät resurssit.
Myös pelastustoimen on täytynyt kehittää häiriönsietokykyään, sillä Venäjä on toistuvasti iskenyt uudelleen pelastajien saavuttua paikalle. Ukrainan pelastustoimi onkin ottanut käyttöön materiaalisia ja taktisia ratkaisuja, joilla pelastajia pyritään suojaamaan vihollisen hyökkäyksiltä. Samankaltaisten toimintamallien kouluttaminen myös Suomessa olisi kustannustehokas varautumisen keino.
Ukrainan tilanne on osoittanut, että modernissa sodassa resurssien kulutus on niin suurta, ettei sitä voida käydä ilman ulkomaista apua.
”Tässä suhteessa Ukraina on luonut erinomaisen kyvyn hallinnoida ja jaella ulkomailta saapuvaa apua väestönsuojelun ja pelastustoimen käyttöön. Myös tästä järjestelmästä olisi syytä ottaa kotimaan poikkeusolovarautumisessa oppia”, Räkköläinen toteaa.
Ukrainan opit -tutkimusraporttiin pääset tutustumaan täältä.
