Aino Harinen kuvaajalta "lainaksi" saadun Palokärki-palkinnon kanssa. Harinen palkittiin vuoden viestintäteosta historian ensimmäisessä pelastusalan viestintäkahvilassa järjestetyssä äänestyksessä. Palkinto luovutetaan saajalleen myöhemmin tänä vuonna.
Kun Aino Harinen palkattiin neljä vuotta sitten projektipäälliköksi Pelastusopiston polkaisemaan tutkimushankkeeseen, jolla haluttiin edistää viestintää pelastuslaitoksissa, hän kävi kaikissa 22 pelastuslaitoksella keskustelemassa ja kartoittamassa, missä jamassa viestintä oli ja millaisena se arkisessa toiminnassa nähtiin.
”Se ei kaikissa laitoksissa ollut suunnitelmallista tai erikseen resursoitua työtä, mutta viime vuosina on menty paljon eteenpäin. Nyt löytyy vähintään henkilö, joka on nimetty viestintävastaavaksi, vaikka viestintä ei suoraan henkilön työnkuvassa olisikaan mukana.”
PeLaVi ja ViVaPe. Ne ovat kirjainyhdistelmiä, joiden parissa Aino Harinen tällä hetkellä tekee työtään. Ensiksi mainittu on lyhennelmä sanoista pelastuslaitosten viestintäkäytännöt. Kirjainyhdistelmä tulee vuosina 2017–2018 toteutetusta Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämishankkeesta, jolla tuettiin laitoksia viestinnän eteenpäinviemisessä.
Jälkimmäinen on puolestaan lyhenne sanoista viestinnällä vaikuttavuutta pelastustoimeen. Se liittyy Pelastusopistolla paraikaa käynnissä olevaan Strategisella viestinnällä vaikuttavuutta pelastustoimeen -hankkeeseen.
Tästä työstä Aino Harinen palkittiin Palokärki – Vuoden viestintäteko -palkinnolla. Ensimmäisessä, ajan hengen mukaisesti virtuaalisena järjestetyssä pelastusalan viestintäkahvila -tapahtumassa alan viestinnän asiantuntijat äänestivät ehdolla olleista viestintäteoista. Harinen ja Pelastusopisto voittivat äänestyksen ylivoimaisesti. Palokärki on Pelastustieto-lehden vuodesta 1987 alkaen jakama tunnustus viestinnän edistämisestä.
Ehdotuksissa hänen todettiin edistäneen valtavasti pelastusalan yhteistyötä ja luoneen kanavan jakaa viestinnän käytäntöjä.
”Aino saanut porukan yhteen ja omalla positiivisella asenteellaan sekä lähestymistavallaan ihmiset osallistumaan ja toimimaan. Viestintä on ollut jatkuvasti osallistavaa, informoivaa, kannustavaa ja huomioivaa. Yhteistyö hankkeesta vastaavan kanssa on ollut tehokasta ja toimivaa koko alan huomioiden. Pelastusalan viestintähankkeet ovat merkittävällä tavalla vieneet alan viestintää eteenpäin, rakentavasti ja pitkäjänteisesti. Hankkeesta vastaavan otteella, osaamisella ja asiantuntijuudella on ollut valtava merkitys kokonaisuudelle.”
Aino Harinen on aina ollut kiinnostunut viestinnästä. Hänen haaveili toimittajan tai äidinkielen opettajan ammateista. Yhteisöviestintää opiskellut Harinen oli ennen Pelastusopistoon tuloaan Pohjois-Karjalan kesäyliopiston johtaja ja koulutussuunnittelija.
Tahtotila ja resurssit kuntoon
Hän iloitsee siitä, että viestinnän intoa on saatu viedyksi eteenpäin pelastuslaitoksissa.
”Vielä tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä ja tahtotilaa, jotta viestintä tulee kunnolla resursoiduksi ja selkeäksi osaksi arkipäivän työtä.”
Pelastustoimessa tarvitaan viestinnän ammattilaisia, jotka vievät suunnitelmallisesti viestintää eteenpäin ja ovat alan ihmisten tukena viestintään liittyvissä asioissa.
Hänen mielestään jokainen on tärkeä viestijä omalla alallaan ja jokaisen viestinnällinen voimavara on hyvä saada hyödynnettyä.
”Siihen tarvitaan luottamusta ja yhteisten arvojemme mukaista toimintaa. Kun toimitaan hyvien tapojen mukaisesti, viestinnällä voidaan saavuttaa suuriakin hyötyjä.”
Myös hyvä yhteistyö miellyttää häntä. Esimerkiksi kumppanuusverkosto on hyvä yhteisen tekemisen alusta. Toimivilla verkostoilla yhteistä asiaa viedään parhaiten eteenpäin.
”Esimerkiksi itäisen Suomen pelastuslaitosten yhteinen viestintä on hyvä esimerkki toiminnan hienosta kehittämisestä.”
Uudistuksessa viestintä huomioon
Jos ja kun pelastuslaitokset siirtyvät uuteen hallintorakenteeseen ja valtio alkaa rahoittaa toimintaa, katsoo Aino Harinen, että alan pitää yhdessä vaikuttaa viestinnän pitkäjänteisyyden ja pysyvien rakenteiden puolesta.
Viime vuosien aikana viestintä eri aloilla on joutunut kohtaamaan yllättäviä tilanteita, kohuja. Miten viestinnän tutkija näkee pelastustoimessa varaudutun sellaisiin?
”Ei välttämättä kovin hyvin, vaikka tutkittua tietoa ei tästä olekaan. Emme kuitenkaan voi tuudittautua siihen, että voisimme olla joutumatta jonkin tällaisen tilanteen eteen.”
”Siihen olisi syytä varautua ja pitää kriisiviestintäsuunnitelmat kunnossa muutakin kuin yhteiskunnan kohtaamia poikkeusoloja varten. Pelastustoimenkin voi yllättää maine- tai julkisuuskriisi”, Aino Harinen sanoo.
Vuoden viestintäteko-ehdokkaisiin pääset tutustumaan täällä.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Mira Leinonen
