Palomiehet Topi Junnonen (edessä vasemmalla) ja Lasse Pennanen (takana) kuulivat Johanna Franzénilta ja Sampsa Lintuselta pelastuslaitoksen Plan B -projektista.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos haluaa herätellä palomiehiä siihen faktaan, että pelastajan ammatista ei ehkä pääse eläkkeelle asti. Erilaiset vaivat voivat katkaista uran ennen 65-vuotispäivää.
Pelastuslaitoksen oman arvion mukaan savusukelluskelpoisena työvuorosta eläkkeelle pääsee vain noin 10-30 prosenttia palomiehistä. Noin 15 prosenttia suuntaa päällystötutkintoon ja pelastustoiminnan esimiesputkeen, 10 prosenttia hakeutuu muihin töihin omalla laitoksella, ja 15 prosenttia työllistyy muualle. Lopuille, jopa 50 prosentille, työuran loppuvuodet saattavat olla ongelma.
Tähän joukkoon pelastuslaitos haluaa vaikuttaa projektilla, jonka nimi on Plan B – tee itsesi onnelliseksi. Pyrkimys on uraohjauksen avulla tukea palomiehiä tekemään itselleen b-suunnitelma sen varalle, etteivät he enää kykene operatiiviseen toimintaan.
Plan B voi olla vaikka sivutyö
Tietoisuus siitä, että kunto voi loppua ennemmin tai myöhemmin, syö motivaatiota, asennetta ja hyvinvointia. B-suunnitelma auttaa kestämään mahdollisen pudotuksen.
”Ajatus on siinä, että ihminen valmistautuisi sen uhan tai mahdollisuuden konkretisoitumiseen koko työuransa”, sanoo palopäällikkö Sampsa Lintunen.
Projektissa nuorille palomiehille kerrotaan, millaisia vaihtoehtoja heillä on esimerkiksi lisäkouluttautua. Viestintäpäällikkö Johanna Franzén kertoo, että pelastuslaitos peräti kannustaa palomiehiä hankkimaan toisenkin ammatin.
”Ei meillä ole mitään sitä vastaan. Plan B voi olla sivutyö. Emme voi myöskään keksimällä keksiä töitä ihmisille”, hän sanoo.
Kun Plan B lanseerattiin tänä syksynä, vastaanotto oli huono.
”Sain kovaa kritiikkiä siitä, että esitän näitä asioita, jotka sinänsä ovat ihan faktoja”, Lintunen kertoo.
Hän arvelee, että moni tuudittautuu siihen, että aika tai työnantaja ratkaisee, mitä uran viimeisinä vuosina tapahtuu. Asia ei kuitenkaan ole niin, vaan kaukonäköisesti pitäisi ajatella jo nuoresta alkaen.
Kehitysmyönteinen saa paikan
Franzén painottaa, että työntekijöitä ei suinkaan olla ajamassa pois, vaan pelastuslaitoksenkin tavoite on, että he jäisivät sieltä eläkkeelle. Siksi taloon on muun muassa palkattu oma fysioterapeutti huolehtimaan henkilöstön jaksamisesta.
Lintunen sanoo, että pelastuslaitoksen tehtävä on tukea henkilöstöään näiden b-suunnitelmissa.
”Kysymme henkilöstöltä, mikä oma plan b on ja toisaalta me voisimme jo kertoa, mitä se voisi olla, mihin voi kouluttautua, mitä kursseja tai tutkintoja voi käydä. Se olisi meidän tehtävä.”
Rekrytoinneissa on jo lähdetty painottamaan kehitysmyönteisyyttä ja ymmärrystä urapolusta.
”Meille on toisarvoista, mitä pätevyyksiä palomiehellä on, sillä ne ovat koulutettavissa. Me haluamme asennetta ja työntekijätaitoja, eli miten hyvin sopeutuu uusiin työtehtäviin, työaikamuutoksiin, ja kuinka innostunut on kouluttamaan itseään”, Franzén sanoo.
”Tämän hetken taitoja ei voi painottaa, vaan pitää katsoa eteenpäin. Halu ja kyky kehittää itseään tulee palvelemaan meitä tulevaisuudessa, kun rekrytoimme nyt palomiehen vuoteen 2040. Miten hän on edelleen silloin huipputekijä?”
Lisää aiheesta Pelastustiedossa 9-10, joka ilmestyi 11. joulukuuta!
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
