Henkisen kuormituksen purkua tehdään postraumatyöpajoissa.
Pelastajien ja ensihoitajien työssään kokemia kuormittavia voidaan purkaa kolmipäiväisillä posttraumatyöpajoilla. Suomen Palopäällystöliitto on järjestänyt niitä jo usean vuoden ajan. Tänä vuonna pelastuslaitokset rahoittavat kaksi työpajaa, jotka järjestää Suomen Palopäällystöliitto.
Projektipäällikkö Saku Sutelainen kertoo, että päteviä hakijoita posttraumatyöpajaan on ollut aina enemmän, mitä paikkoja on ollut.
”Viime vuonna noin kymmenen hakijaa jäivät vaille työpajapaikkaa. Toivottavasti he hakevat tänä vuonna uudelleen”, hän kehottaa.
Haasteena on hänen mukaansa ollut saavuttaa tietoa posttraumatyöpajoista pelastusalan kahvipöytiä. Toinen pohdintaa herättävä asia on ollut: ”Olenko minä sopiva posttraumatyöpajaan? Muilla on ollut paljon hurjempia keikkoja tai ei kai mulla mitään”. Kiinnostusta on siis ollut, mutta kynnys hakea posttraumatyöpajaan saattaa olla vielä liian korkea. Voidaan myös vetää hakemus pois, kun pohditaan, mitä muut miettivät.
Sutelainen huomauttaa, että jokaisen kuormitus on erilainen ja tehtävät tuntuvat eri tavalla myös omassa työhistoriassa. Kuormituksen tuntumiseen vaikuttavat kaikki omat taustat, jotka voivat resonoida myöhemmin sekä nykyinen elämän tilanne. Tunnistamme helpommin lyhyt aikaisen ison kuormituksen kuin pitkäaikaisen kertyneen kuormituksen.
Sopimuspalokuntalaisillekin on järjestetty työpajoja
Myös sopimuspalokuntalaiset on huomioitu posttraumatyöpajatoiminnassa ja heille pilotoitiin oma posttraumatyöpaja viime vuonna.
”Sinne oli mukavasti hakijoita, vaikka oli ensimmäinen ja kysymyksiä herättävä internaatti. Korona teetti myös hieman haasteita.”
MentalFireFit -hanke päättyy maaliskuussa, joten sopimuspalokuntalaisten jatko on epävarma.
”Toki monella pelastusalueella pelastuslaitosten jälkipurkuohjaajat hoitavat hienosti sopimuspalokuntalaisten jälkipurkuja.”
Ryhmän jälkipurkuistunnot ovat Sutelainen mielestä menneet eteenpäin viime vuosina monella pelastusalueella ja sairaanhoitopiirissä. Toki vielä olisi paljon tehtävää ja eroja pelastusalueilla, mutta täytyy nähdä positiivinen edistyminen.
MentalFireFit -hanke on myös jatko- ja täydennyskouluttanut jälkipurkuohjaajia ja -toimia. Yksilöllinen vertaispurku on otettu käyttöön monella pelastusalueella ja sairaanhoitopiirissä. Sen etuna on, että se voidaan aktivoida milloin tahansa esimerkiksi, kun ryhmän jälkipurku (defusing) on jäänyt pitämättä tai jollain kollegalla resonoi tapahtumat enemmän, voidaan vertaispurku pitää ryhmäistunnon jälkeen.
Toivottavasti jatkokin turvataan
Tehtävien kuormituksen kokeminen on yksilöllistä ja tapauskohtaista. Joskus reagoidaan nopeammin ja toisella kerralla huomattavasti myöhemmin, kenties vasta toisen tehtävän myötä. Vertaispurku ei siis ole yhtä aikasidonnainen kuin defusing. Siinä saa pohtia omaa kuormitusta laajemmin ilman, että joutuu miettimään, mitä muut ajattelevat tai miltä heistä tuntuu. Lisäksi vertaispurussa tehdään koulutetun kollegan kanssa seurantaa, miten kuormituksen käsittely edistyy. Tarvittaessa voidaan yhdessä pohtia, mistä kuormitukseen voisi saada lisätukea.
”Hieman pohdituttaa, miten vertaispurku ja muut jälkipurkuvaihtoehdot edistyvät jatkossa pelastusalalla, kun MentalFireFit -hanke päättyy. Onneksi on muitakin hankkeita edistää psyykkisen kuormituksen ennakointia ja palautumista, mutta toki sitä aina toivoo, että aihe otettaisiin vakavasti ja psyykkisen suorituskyvyn edistäminen päätyisi pelastusalan rakenteisiin ja sitä koordinoitaisiin jostain”, Saku Sutelainen painottaa.
Tänä vuonna järjestettäviin työpajoihin voi hakea maaliskuun loppuun saakka:
Teksti: Esa Aalto Kuva: Teemu Heikkilä
