Tulipalon jälkeen sammutusasut lähetettiin Belgiaan pestäväksi. Niiden käyttöturvallisuus on myös tarkastettu.
Muuntamopalon yhteydessä Nokialla saatiin arvokasta tietoa altistumisesta, kun 23:lta savusukellusta tehneeltä henkilöltä otettiin jo kohteessa biomonitorointinäytteet.
Nokian muuntamopalossa 29.11.2023 sähköjohtojen palaessa syntyi niiden sisältämistä muoveista myrkyllisiä kemiallisia aineita. Polyvinyylikloridista valmistetut sähköjohdot tuottavat palaessaan kloorivetyä, joka muodostaa sammutusveden kanssa suolahappoa. Syövyttävä suolahappo on vaarallista pelastajille ja lisäksi korrosoivaa myös henkilökohtaisille suojaimille. Sen lisäksi akryylinitriilia sisältävät muovit tuottavat hapenkuljetusta häiritsevää syaanivetyä, ja ABS-muovista vapautuu myös styreeniä ja syöpävaarallista butadieenia.
Biomonitorointi ja tulokset
Muuntamon tulipalon yhteydessä otettiin 23 biomonitorinäytettä savusukellusta tehneiltä henkilöiltä. Näytteet otettiin kohteessa, kun altistumisen päättymisestä oli kulunut vajaat kaksi tuntia. Näytteet lähetettiin Työterveyslaitokselle tutkittavaksi. Tulokset tulivat 12.1.2024 ja työterveyslääkäri on ilmoittanut tuloksista asianomaisille.
Tulokset osoittivat, että pelastajien virtsan pyrenolipitoisuudet eivät nousseet yli altistumattoman väestön raja-arvon. Altistumista huonosti haihtuville PAH-yhdisteille, etenkin pyreeneille, ei siis ollut todennettavissa. Naftaleeneille altistumista kuvaavat naftolipitoisuudet sen sijaan olivat koholla. Suurin pitoisuus oli 100 µg/l, kun altistumattoman väestön viiteraja tupakoimattomille on alle
7 µg/l ja tupakoitsijoille alle 30 µg/l.
Pelastusopiston erikoistutkija Juha Laitisen mukaan naftoli on selvästi herkempi savualtistumisen mittari kuin pyrenoli, ja sen vuoksi pienempikin altistuminen näkyy testeissä. Laitinen tarkentaa, että korkein muuntamopalosta mitattu naftolipitoisuus oli keskimäärin samaa luokkaa kuin pelastajien, jotka olivat savusukeltaneet enemmän kuin 60 minuuttia huoneistopalossa.
Tuloksista voidaan nyt todeta, että suojautuminen oli kohtuullisella tasolla, koska pyrenolipitoisuudet pysyivät alle altistumattoman väestön viiterajan. Suurin naftaleenialtistuminen sen sijaan vastasi pitkässä savusukelluksessa syntynyttä altistumista huoneistopalossa. Testit otettiin tilannepaikalla, joten mahdollisesti huollosta syntynyttä lisäaltistumista ei näytteenotto huomioinut. Kaikkien altistuneiden tiedot välitetään ASA-rekisteriin.
Varusteiden puhdistus, tarkastus ja tarvittaessa vaihto uusiin
Tulipalon jälkeen 12 sammutusasua lähetettiin Belgiaan Decontex Holdingille pestäväksi. Pesulassa varusteet on pesty LCO2-puhdistustekniikalla ja niiden käyttöturvallisuus on Belgiassa myös tarkastettu.
Sammutusvarusteet palautuivat Suomeen helmikuussa 2024. Pirkanmaan pelastuslaitoksen varushuolto arvioi varusteiden kunnon. Tavoite on, että sammutusasujen heijastimet korjataan niihin asuihin, jotka palautuvat käyttöön. Tulipalossa altistuneet kypärät, palohanskat ja kypärähuput vaihdettiin ja osa hävitettiin. Paineilmahuolto tarkasti paineilmalaitteet ja tarvittaessa laitteiden tiivisteitä vaihdettiin sekä laitteiden tiiveys tarkastettiin. Paineilmalaitteiden kasvo-osat saivat muodonmuutoksia (värimuutoksia) ja ne vaihdettiin. Kaksi kasvo-osaa meni poistoon, mutta on vaikea sanoa, menivätkö ne juuri tämän keikan vuoksi vai olivatko jo muutenkin käyttöikänsä päässä. Yhtään paineenalentajaa letkustoineen ja kantolaitteineen ei mennyt poistoon. Tulipalon jälkeen myös altistuneet hätälaskeutumislaitteet poistettiin käytöstä.
Kaksi paikkatutkintaa
Pelastuslaitos teki kohteessa kaksi palon paikkatutkintaa. Ensimmäisellä kerralla selvitettiin palopäivän tapahtumien kulku ja tehtiin arviota tutkintamenetelmistä. Alkuvaiheen havainnot viittasivat vahvasti sähköiseen syttymissyyhyn ja palon syttymisalueen olevan sähkötilassa. Jo alkuvaiheessa todettiin, että tapaukseen tarvitaan sähköpalotutkija, jonka kohde palkkasi omatoimisesti selvittämään syttymissyytä ja niiden ehkäisyä koko konsernissa.
Toinen paikkatutkinta tehtiin yhdessä sähköpalontutkijan kanssa, joka jatkoi asian selvittämistä vielä myöhemmin. Lopullinen raportti sähköisen syyn selvittämisestä on vielä saamatta. Lisäksi sähkölaitteiston kunnossapitoa selvitti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Pelastustoiminnan kulkua on selvitetty videotallenteiden ja Prontoon kirjattujen tietojen perusteella. Pelastustehtävä on ollut haastava, koska palosta on muodostunut runsaasti savua. Palavat kaapelit eivät ole olleet nähtävissä tilassa alkuvaiheessa, koska lattia on ollut korotettuna metallikehikon päällä ja kaapeliniput ovat kulkeneet alapuolisessa tilassa.
Vasta puurakenteisen lattian osin sorruttua on palo pystytty havainnoimaan paremmin. Pelastustehtävässä on ollut myrkyllisen savukaasualtistuksen lisäksi olennaisena vaaratekijänä sortuneen puulattian alla betonirakenteessa läpipalanut palokatkon kohta, jonka koko on ollut 2 m2 ja kohdasta on ollut noin 7 metrin suuruinen pudotus. Myöhemmässä vaiheessa palo on levinnyt vielä kerrosta alemmas, jolloin aukkojen mahdollistama pudotus on ollut vielä suurempi.
Muutamia paloja viime vuonna
Samankaltaisia sähkökeskuksiin liittyneitä tulipaloja on Pirkanmaalla ollut vuonna 2023 muutamia. Esimerkkeinä 7. huhtikuuta Parkanon Poikkeusjärventiellä tuhoutui sähköasema. 13. tammikuuta tapahtui Äetsän Kemira Chemicalsin kloraattitehtaan sähkötilassa valokaaren takia voimavirtakaapelien palaminen. Koska kaikissa tulipaloissa syntyy myrkyllisiä yhdisteitä, on suojautumiseen ja sammutustaktiikkaan kiinnitettävä erityistä huomiota.
Teksti: Matti Syrjä, työsuojeluvaltuutettu ja
Sami Lindfors, johtava palotarkastaja
Kuvat: Pirkanmaan pelastuslaitos
Kirjoitus on julkaistu myös Pelastustiedossa 3/2024.
Sisäministeriön julkaisu 2023:28 Ohje pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan antaa ohjeita kemikaalialtistukseen. Pelastustehtävällä altistavia kemiallisia yhdisteitä on vaikea tietää ennalta – myöskään altistumisen suuruutta on vaikea tarkasti määritellä. Kyseessä voi olla lyhytaikainen, epätavallisen suuri altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle. Kontaminoituneiden varusteiden ja työvälineiden huollossa altistuminen eri kemikaaleille voi olla tutkitusti huomattavaa.
Tältä osalta prosessit puhdas paloasema -mallin toteuttamiseksi paloasemilla ovat tärkeitä, mutta myös toimenpiteet jo tilannepaikalla – eli miten altistuneita varusteita käsitellään ja kuljetetaan. Nämä ohjeet pitäisi kirjoittaa valmiiksi jo etukäteen ja jalkauttaa. Lisäksi sammutus- ja pelastustyötä sekä sen tukitoimia tekevien tulee huomioida tehtävän edellyttämän aluemäärittelyn mukaisesti riittävien suojavarusteiden käyttö. Pelastustoiminnan, vaara-alueen ja välittömän vaara-alueen määrittäminen suojaustasoineen kuuluu pelastustoiminnan johtajan tehtäviin.
Valtioneuvoston asetus 715/2001 kemiallisista tekijöistä työssä kertoo, että työnantajan tulee tunnistaa työpaikalla esiintyvät kemialliset vaaratekijät, arvioida niistä työntekijöille aiheutuvat riskit ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet riskien pienentämiseksi.
Altistumisen seuranta liittyy myös Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin
