Pelastusopiston erikoistutkija Juha Laitisen mukaan tärkeää on, että koko toimintaketju on altistumisen vähentämisessä ajateltu. Erityisen tärkeitä ovat henkilökohtaiset suojaimet ja niiden toimivuus.
Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC arvioi palomiesten työn viime kesänä virallisesti syöpävaaralliseksi. Luokitus nousi mahdollisesti syöpävaarallisesta Group 2B -luokasta korkeimpaan Group 1 -luokkaan, syöpävaarallinen ihmiselle.
”Päätöksen myötä meidän täytyy entistä enemmän ponnistella palomiesten altistumisen vähentämiseksi. Tarvitsemme siihen mukaan kaikkia alalla toimivia, erikoistutkija Juha Laitinen Pelastusopistolta toteaa.
Viime kesänä 25 tutkijaa totesi tutkimusnäytön olevan nyt riittävä luokituksen nostamiselle. Professori Anna Stec UCLanista (University of Central Lancashire), on IARC:n komiteajäsen.
”Tutkimuksemme mukaan palomiehet altistuvat usein karsinogeeneille, joilla on vakava vaikutus heidän terveyteensä. Tulen ja savun lisäksi löysimme karsinogeenejä myös esimerkiksi paloasemilta ja palomiesten varusteista.”
Stec on ollut tekemässä raporttia alan parhaista käytännöistä. Sitä hyödynnetään Laitisen mukaan myös Suomessa.
Laitinen painottaa, että koska syöpä koskettaa kaikkia palomiehiä, uusi tutkimusluokitus on otettava vakavasti eri tahoilla. Koko alan on työskenneltävä yhdessä syöpäriskien minimoimiseksi.
”Tarkoitan liittoja, Pelastusopistoa, sisäministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä, ja Työterveyslaitosta – lainkaan unohtamatta työterveyshuoltoja, jotka tekevät työtä altistumisen vähentämiseksi yhdessä kuntatyönantajien kanssa.”
Päätoimista henkilökuntaa pelastuslaitoksilla on yli 6000 ja sopimushenkilöstöä yli 15000, joten joukko on iso.
Tulipalot ovat nyt entistä myrkyllisempiä, johtuen muun muassa muovien lisääntyneestä käytöstä talouksissa. Lisäksi palo kehittyy nykyisin paljon nopeammin täyden palon vaiheeseen, joten pelastuslaitoksilla on entistä vähemmän aikaa reagoida niihin.
”Altistumispohjaisessa riskinarvioinnissa pitää ensin selvittää, mitä altisteita rakennusmateriaaleista vapautuu niiden palaessa, ja sen jälkeen mitataan, miten paljon sammuttajat niille altistuvat”, Laitinen pohtii.
Altistuminen tapahtuu hengitysteiden, ihon ja ruoansulatuskanavan kautta. Palopaikalla on aina savua, ja se sisältää erittäin pieniä hiukkasia, jotka menevät palomiehen keuhkoihin.
”Työ on fyysisesti raskasta ja siksi palomies joutuu hengittämään enemmän, jolloin myös altistuu enemmän”, Juha Laitinen pohtii.
”Viime vuosina on alettu puhua paljon ihoaltistumisesta. Iho on monimutkainen elin: tiedetään että ihon pinnalla on kerros, jonka paksuus määrittää miten kemialliset aineet kulkeutuvat elimistöön.”
ASA-rekisterissä tiedot säilyvät 80 vuotta viimeisestä merkinnästä
Työterveyslaitos on vuodesta 1979 ylläpitänyt ASA-rekisteriä, joka on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Rekisteri perustuu lakiin.
Lain mukaan työnantajilla on Suomessa velvollisuus pitää luetteloa sellaisista työpaikalla käytetyistä aineista, seoksista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavaa syöpää tai vaurioittavat perimää. Nyt ilmoituskriteerinä on 40 tuntia eli altistumista tulee olla tapahtunut vähintään 40 tuntia vuodessa, jotta rekisteriin tarvitsee ilmoittautua.
”Tämä tarkoittaa esimerkiksi neljää pitkää metsäpaloa, joista jokaisen sammuttaminen kestää kymmenen tuntia. Ilmoittaminen on työnantajalle helpompaa kuin ennen. Se tehdään ASA-rekisterin lomakkeella vuosittain”, Laitinen sanoo.
Pelastusopistolla on ollut koekäytössä opiskelijoilla Rescuebase-applikaatio, jonne jokainen henkilökohtaisesti kirjaa oman altistumisensa ja sen tyypin. Applikaation ajatuksena on, että tiedot kerätään sieltä yhteen ja ilmoitetaan vuoden lopussa työnantajalle, joka ilmoittaa ne eteenpäin Työterveyslaitokselle.
Teksti: Tuula Ketola
Kuva: Jari Laine/Color-Kuva Oy
Lue koko juttu Pelastustiedosta 7/2022. Siinä kerrotaan, mitkä ovat parhaat keinot välttää altistumista haitallisille yhdisteille.
