ROV sopii hyvin esimerkiksi alusten potkurien ja vuotokohtien tarkastuksiin. Sukeltajaa ei tarvitse lähettää pinnan alle. Laite on helppokäyttöinen ja nopea virittää käyttökuntoon noin 1–3 minuutissa.
UAS eli drone löytyy jo useasta pelastuslaitoksesta ja sopimuspalokunnasta. Kun laskeudutaan yläilmoista vedenpinnan alle, kauko-ohjattavasta robottikamerasta käytetään nimeä ROV. Sellainen on jo ainakin Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
”Itse laite tuli meille sekä Etelä-Karjalaan CB-SAFE -hankkeen kautta loppukeväästä 2022. Hankinta kilpailutettiin, koska markkinoilla on useita valmistajia. Ainoa vastaus saatiin norjalaiselta Blueyelta. Laite maksaa noin 30000 euroa. Siihen voi hankkia lisäksi esimerkiksi kaikuluotaimen ja kouran. Meillä on ainakin toistaiseksi perusmalli ilman lisälaitteita”, kertoo asemamestari Toni Salmi Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
Toimintaperiaatteisiin kuuluu sukellusyksikkö ja pintayksikkö, joka toimii älynä sekä kaapelikelana.
”Laite on helppokäyttöinen ja nopea virittää käyttökuntoon noin 1–3 minuutissa. Käyttö onnistuu esimerkiksi älypuhelimella tai mukana tulevalla Xboxin ohjaimella ja älypuhelimella. Laite kykenee sukeltamaan noin 300 metriin. Tosin meidän laitteissa suurin sukellussyvyys on noin 150 metriä kaapelin pituuden takia”, Salmi kertoo.
”Sukellukset joita olen tehnyt Suomenlahden merialueilla ovat haastavia, koska tällä hetkellä laitetta on erittäin vaikea paikantaa sukelluksen aikana. Toiminta vaatii osaavan käyttäjän. Myös näkyvyys on heikko meriolosuhteissa. Laiturialueilla sukellettaessa haasteena ovat myös mahdolliset laiturien kiinnitysketjut.”
Kuva välittyy ruudulle 1080p-laadulla. Paikantamiseen valmistaja tarjoaa noin 10000 euron lisälaitteen. ROV näkyy tällöin kartalla reaaliaikaisesti, ja lisäksi kaikki kuvat sekä videot paikantuvat karttaan.
UAS-lentäjät operoivat
”Meillä laite on sijoitettu tällä hetkellä eteläiselle toiminta-alueelle Karhulan asemalle varajohtoyksikköön yhdessä raskaan UAS-laitteen kanssa. Tulevaisuudessa ROV on tarkoitus sijoittaa sukellusyksikköön, kun yksikön muutokset valmistuvat. Koulutettuja henkilöitä ovat laitoksen UAS-lentäjät, ja heitä löytyy joka vuorosta.”
”Kyseiset henkilöt pääsevät harjoittelemaan uimahallissa viikoittain laitteen käyttöä sekä käyttäytymistä esimerkiksi sektorietsinnässä, jotta huonomman näkyvyyden olosuhteissa toiminta pysyy tehokkaana”, Toni Salmi kuvailee.
ROVille on suunniteltu vähemmän kiireellisiä tehtäviä. Mikään ei estä laitteen käyttämistä myös esimerkiksi kiireellisillä vesipelastustehtävillä, jos väkeä on riittävästi laitteen käyttöönottoon.
Parantaa työturvallisuutta
”Esimerkiksi etsintätehtävillä voimme välttää vesisukeltajan altistamista, kun käytämme ROVia. Jos vesisukellus kohteessa on välttämätöntä, voi ROVin jättää kohteen läheisyyteen leijuntaan ohjaamaan sukeltajaa kohteeseen. Tehtäväkenttä voi olla hyvinkin monisyinen ja jokaisella tehtävällä tai harjoituskerralla opimme lisää laitteesta.”
Lisäturvaa sukeltajalle saadaan myös ROVin valaistuksella esimerkiksi jään alle sukelluksissa tai tekemällä sektorietsintää. Tämä toimintamalli vaatii Salmen mukaan lisää harjoitusta.
Tarkastuksia ja tilannekuvaa
Operatiiviset keikat voi laskea Salmen mukaan tähän asti vielä yhden käden sormilla. Lähinnä on ollut tarkastustehtäviä, kuten potkurin kunnon tarkastuksia, jos esimerkiksi veneen kiinnitysköysi on ollut kiinni potkurissa.
”Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on samanlainen laite. Heillä on uskoakseni myös enemmän käyttökokemuksia kuin meillä – viittaan öljyvuotoon viime talvena Saimaalla, jossa laite oli käytössä tilannekuvaa tarkentamassa. Toivon että tulevana kesänä saisimme aikaiseksi harjoituksen, jossa voisimme kehittää toimintaa sekä jakaa kokemuksia.”
”Laitetta on käytetty myös virka-aputehtävissä, ja tarkoitus on markkinoida sitä Puolustusvoimille ja poliisille. Varmasti sitä tullaan käyttämään jatkossakin esimerkiksi alusten tarkastuksissa ja vuotokohdan määrittämisissä.”
Teksti: Kimmo Kaisto
Kuvat: Kymenlaakson pelastuslaitos
CB-SAFE -hankkeessa päätavoitteena oli parantaa raja-alueen ja rajanylittäjien turvallisuutta. Hankkeessa tähdättiin myös pelastusalan yhteistyötoimintamallin parantamiseen ja testattiin uusinta teknologiaa edustavaa välineistöä pelastustilanteisiin. LAB-ammattikorkeakoulu toimi hankkeessa päätoteuttajana. Partnereina olivat Suomesta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset.
Artikkeli on julkaistu Kalustonurkka-palstalla Pelastustiedossa 2/2024.
