Suoja-auton kuljettaja hoitaa keiloituksen automaattisesti heti pysäköityään auton keulan piennarta kohti. Suoja-auton ja kohteen väliselle vaara-alueelle ei mene kukaan. Suoja-auto sijoitetaan suojaamaan operoivia yksiköitä, etupuolelle jätetään maantiellä 60:n ja liukkaalla kelillä yli 100 metrin turvaväli.
Pirkanmaalla tieliikennepelastamiseen on tehty tiivis koulutuspaketti oman toiminnan turvaamiseen. Kangasalan paloaseman harjoitusalueella on treenattu urakalla ja yhtenäiset toimintamallit on jo viety kentälle hyvin kokemuksin. Tavoitteena on myös tehostaa johtamista ja viranomaisten yhteistoimintaa.
Koulutusmateriaalia on luotu harjoitusalueen kehitystyöryhmässä, projektista on vastannut palomestari Antti Koskela. Toiminnan kivijalka on nyt kunnossa ja perusoperaatiomallit on jo havaittu kentällä toimiviksi. Selkeyttää toimintaa, kun myös vaara- ja onnettomuusalue on määritelty. Suoja-auto sijoitetaan suojaamaan operoivaa yksikköä tai yksikköjä eikä kukaan ole sisällä, kun auto on asemoitu. Vaara-alueella ei työskennellä ollenkaan. Tärkeää on tietysti myös oma suojavarustus. Yksinkertaiset toimintamallit jäävät helposti mieleen.
”Jos yksiköitä on enemmän kuin yksi, ryhmitytään paikalla yhtenäisesti ja pelastustoiminnanjohtaja johtaa ryhmittymistä myös muiden viranomaisten osalta, tilannetta johdetaan aktiivisesti. Pitää olla automaatio ja selkeät, yhtenäiset toimintamallit. Esimerkiksi suoja-auton kuljettaja aloittaa keiloituksen automaattisesti, ellei toisin määrätä. Koko liikennettä ei oletuksena pysäytetä, ellei turvallisuus sitä vaadi. Suoja-auto on saatu myös Erican vasteisiin. Jos sitä ei ole heti näkynyt, sen perään on kentällä kysytty.”
Ohiajavien suuret nopeudet riski
Työsuojeluvaltuutettu Jarno Lamminpää oli mukana työryhmässä kehittämässä koulutusmateriaalia. Pelastuslaitoksella on johtoa myöten hyvä tahtotila parantaa työturvallisuutta.
”Vakavimmat läheltä piti -tilanteet ovat olleet tieliikenteessä, ne menevät kärkikolmikkoon. Näkyvyys ja sääolosuhteet ovat usein huonot. Vilkkaassa liikenteessä on haaste päästä kohteeseen nopeasti. Ohiajavien suuret nopeudet ovat isoin riski pelastajille. Valitettavasti myös kuvaaminen onnettomuuspaikoilla on lisääntynyt, se häiritsee keskittymistä ajamiseen. Suoja-autolla, ajoneuvojen sijoittelulla ja keiloituksella saamme kavennettua tienkäyttäjien osuutta ja nopeuksia alas. ”
Vuoroesimies Jari Leppänen osallistui ensimmäiseen joukkueharjoitukseen. Hän iloitsee siitä, että oman toiminnan turvaamisen koulutusmateriaalia on helppo hyödyntää työvuorokoulutuksissa.
”Nyt meillä on pelastuksella, ensihoidolla ja poliisilla samat sävelet tieliikennepelastuskeikalla puheryhmineen. Eniten on kehitettävää viestiliikenteessä, mikä sekin on parantunut kädentaitojen ohella harjoitusten myötä.”
Pelastuspäällikkö Kari Alangon mukaan helpottaa esimiestenkin työtä, kun myös sopimuspalokunnat ja toimenpidepalkkaiset koulutetaan saman mallin mukaan.
Ensihoidon kenttäjohtaja Lauri Stenhäll Tays Ensihoitokeskuksesta Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä seurasi ensimmäistä tieliikennepelastamisen joukkueharjoitusta poliisin ohella.
”Meillä on käytössä ensihoidossa monituottajamalli, joten harjoittelu riippuu paljon palveluntuottajasta. Myös sairaanhoitopiirin omat ensihoitajat ovat saaneet koulutusta suoja-autosta palomestari Antti Koskelalta. Kokemukseni mukaan vauhdit ovat kasvaneet, ja myös päihtyneenä ajetaan entistä enemmän, joten näiden seikkojen myötä ei ole työturvallisuus ainakaan parantunut.”
Hänen mukaansa ajoneuvokaluston uusiutuminen ja ajoneuvoteknologian kehittyminen näkyy selkeästi ja positiivisesti.
”Vakavat liikenneonnettomuudet ja niistä aiheutuneet vakavat loukkaantumiset ovat nähdäkseni vuosien saatossa vähentyneet. Tosin edelleen tapahtuu suurienergisiä liikenneonnettomuuksia, joissa tulee kuolonuhreja ja vakavia loukkaantumisia.”
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto
Lue lisää Pelastustiedosta 9–10/2021.
