Askim (Norja). Paloesimies vastaanottaa kello 15 ilmoituksen kaasun hajusta LNG-varaston läheisyydessä. Paikalle hälytetty poliisi kertoo kello 15.10 saaneensa yhtiöltä tiedon, että kysymyksessä on vaaraton hajuste eikä palokuntaa tarvita. Esimies lähtee kuitenkin yksikkönsä mukana kohteeseen.
Palomiehet mittaavat syttymisvaaraa ja kaasupitoisuutta varaston ympäristössä, mutta eivät havaitse mitään. Yhtiön edustaja kertoo, että hajusteen vuoto on rajattu ja hajuhaitta poistetaan parissa tunnissa neutralointiaineella. Palokunta palaa takaisin kello 15.27.
Kello 18.47 tulee uusi ilmoitus, jonka mukaan haju on voimakkaampi ja aiheuttaa asukkaille kyynelvuotoa sekä kurkun ja nenän ärsytystä. Pelastustoiminnan johtaja ja pelastusyksikkö lähetetään varastolle.
Kello 19.02 yksikkö saapuu varastolle. Esimies toteaa, että maassa on nestettä ja haju on voimakkaampi. Kaksi palomiestä tekee mittauksia, mutta ei saa tulosta. Hätäkeskus kertoo, että yhtiö lähettää paikalle saman edustajan, jonka kanssa poliisi ja esimies keskustelivat päivällä.
Esimies kysyy hätäkeskukselta, ketkä naapurit ilmoittivat hajusta. Hän päättää, että palomiehet käyvät kaikkien naapureiden luona.
Pelastustoiminnan johtaja saapuu kello 19.07. Hän etsii esimiehen kanssa tietoja hajusteesta, mutta ei löydä mitään. Kello 19.18 esimies soittaa yhtiön edustajalle, joka on matkalla varastolle. Tämä pyytää palokuntaa odottamaan ja hänen saavuttuaan huuhtelemaan vuotaneen vesiliukoisen nesteen keräilyaltaaseen.
Palomiehet kehottavat niitä naapureita, joilla on oireita, joko menemään lääkäriin tai poistumaan alueelta. Palokunta soittaa yhtiön pääkonttoriin, mutta ei saa sieltä tietoa. Myrkytystietokeskus ei osaa sanoa, mistä aineesta on kysymys.
Yrityksen edustaja saapuu kello 20.58 ja esittää tetrahydrotiofeenin kemikaalikortin. Kortissa on niukasti tietoa aineesta, joka sen mukaan on vaaraton. Pelastustoiminnan johtaja ilmoittaa aineen nimen myrkytystietokeskukseen, joka kertoo, että aine on suhteellisen vaaratonta eikä edellytä erityisiä toimenpiteitä. Lisäksi hän ilmoittaa aineen nimen sairaalalle.
Yrityksen edustaja pyytää palokuntaa huuhtelemaan vuotaneen nesteen keräilyaltaaseen. Esimies kysyy, miten palomiesten tulisi toimia. Edustajan mukaan on käytettävä Ex-suojattuja viestivälineitä ja valaisimia ja varottava, että suihku ei osu hätäpysäytyspainikkeeseen.
Pelastustoiminnan johtaja määrää kuitenkin palomiehet suojautumaan paineilmahengityslaitteilla ja roisketiiviillä kemikaalisuojapuvuilla. Paloasuun pukeutunut kemikaalisukelluksen johtaja pysyttelee yrityksen aidan ulkopuolella.
Vesi aiheuttaa kemikaalilammikossa melko kiivaan reaktion. Yrityksen edustajan mukaan huuhtelua voidaan jatkaa siitä huolimatta. Työ on tehty 15–20 minuutissa. Voimakkaasti haisevat varusteet ja suojapuvut pakataan jätesäkkeihin ja viedään perävaunussa paloasemalle, jonne myös palokunta palaa kello 22.15.
Seuraavana päivänä palokunta hakee aineen tiedot ruotsalaisesta RIB-tietopankista. Sen mukaan aine on paljon vaarallisempi kuin mitä yrityksen toimittamassa kemikaalikortissa sanotaan. Kemikaalisukelluksen johtaja kertoo saaneensa ihottumaa koko ylävartaloonsa. Pelastustoiminnan johtaja lähettää kaikki paikalla olleet lääkärintarkastukseen.
Lääkäri toteaa kaikilla palomiehillä silmien ja limakalvojen ärsytystä. Kahdella heistä on lisäksi ylävartalon ihottumaa ja päänsärkyä. Nämä oireet on mainittu RIB:ssä. Ne kuitenkin paranevat viikossa eikä verenkuvassa havaita muutoksia.
Kokemus osoitti, että hajustevuodot ovat paljon luultua vaativampia. Tässä tapauksessa tetrahydrotiofeenia vuoti 40 litran säiliöstä vain 1,5 dl. Kuitenkin se aiheutti oireita sekä asukkaille että neljälle palomiehelle.
Yhtiö suhtautuu vakavasti havaintoihin ja suunnittelee toimenpiteitä, joilla hajustevuodot estetään.
Teksti: Simen Short
Brannmannen 3/2018
Käännös: Risto Lautkaski
Kirjallisuutta:
Tetrahydrotiofeenin OVA-ohje
https://rib.msb.se
