Kuvakaappaus: Tjugofyra7, 45/2020.
Ruotsi. Polttoainevarastossa, jonka pinta-ala oli 2300 m2, oli tiivisti pakattuna 10000 m3 puu- ja muovirouhetta. Pelastuslaitos hälytettiin sammuttamaan rakennuksessa syttynyttä tulipaloa. Ensimmäisten yksiköiden saapuessa savua nousi ovista ja aukoista.
Ensimmäinen sammutusyritys ei tuottanut tulosta, koska palopesäkkeitä ei voinut paikantaa. Kunnan ympäristöviranomainen kehotti sammuttamaan palon, koska savua levisi läheiseen taajamaan. Lisäksi sammutusvettä tulisi käyttää mahdollisimman vähän.
Pistosuihkuputkea kokeiltiin ensi räystääseen ja sitten sillä tehtiin 120 aukkoa kattoon. Koska se ei tehonnut, käytettiin itse valmistettua useiden metrien pituista 76 millimetrin reikäputkea, jolla sammutusvettä saatiin suihkutettua laajemmalle alueelle. Menetelmän sammutusvaikutus oli vähäinen, vaikka se kulutti paljon vettä.
Jätteen siirto ulos oli hankalaa ja lisäsi savun muodostusta. Sille ei edes ollut sijoituspaikkaa.
Vaahtosammutus vaikutti vain hetkellisesti. Se lopetettiin, kun 800 litraa vaahdotetta oli käytetty.
Vielä harkittiin erilaisia menetelmiä, joilla palon voisi tukahduttaa. Voisiko rakennuksen koteloida tai peittää? Entä, jos sen täyttäisi hiekalla tai betonilla?
Rakennuksen porttien ja ovien eteen oli jo kasattu hiekkaa savupäästöjen rajoitusta varten. Rakennus päätettiin koteloida ruiskubetonilla. Tätä varten rakennuksen ympärille tehtiin tie. Päätyihin avattiin luukut estämään rakennuksen paineistuminen koteloinnin aikana.
Kotelointiin käytettiin sata tonnia (43,5 m3) betonia. Tämän jälkeen savukaasuja jäähdytettiin pistosuihkuputkella katon läpi.
Pelastustoiminta lopetettiin 14 vuorokauden kuluttua, kun
- sammutusvettä ei tarvittu kolmeen vuorokauteen
- painumia ei ollut
- savukaasujen lämpötila ei noussut
- sammutusveden vuodot tasoittuivat
- haittaa aiheuttavia savupäästöjä ei ollut kolmeen vuorokauteen.
Ulos padotun sammutusveden käsittely palon sammuttamisen jälkeen jätettiin rakennuksen omistajan vastuulle. Viranomainen kielsi rakennuksen käytön kuudeksi kuukaudeksi. Omistajan oli seurattava rakennuksen lämpötilaa ja happipitoisuutta, ylläpidettävä sen tiiveyttä sekä tarkkailtava savupäästöjä.
Marraskuussa 2019 rakennus tyhjennettiin ja jäljellä oleva rouhe siirrettiin kontteihin odottamaan päätöstä sen käsittelystä.
Tjugofyra7, 45/2020
Käännös: Risto Lautkaski
