Saksalainen Feuerwehr-Magazin kertoi laajasti Notre Damen tulipalosta numerossaan 11/2019.
Pariisi (Ranska). Notre Damen katedraalin palo 15.4.2019 oli ensimmäinen rakennuksen 856-vuotisen historian aikana. Tosin kirjailija Victor Hugo oli vuonna 1831 ilmestyneessä romaanissaan ”Notre Damen kellonsoittaja” kuvitellut, millainen keskitornin luona syttynyt palo olisi.
Ranskan rakennusmääräysten mukaan katedraalissa tuli olla paloilmoitin, sammutin jokaista 250 m2 kohden, paloposteja, riittävät poistumisreitit, -opasteet ja -valaistus. Enintään siellä sai olla joko kaksi henkilöä lattianeliömetriä tai penkin metriä kohden. Aukioloaikana katedraalissa tuli olla turvallisuudesta vastaavia vartijoita, jotka tulipalon sattuessa opastaisivat kävijät ulos.
Mahdolliset tulityöt oli lopetettava kaksi tuntia ennen työajan päättymistä ja työmaata oli vartioitava tämän jälkeen.
Pelastuslaitoksen tuli laatia sammutussuunnitelma sekä arvoesineiden suojaus- ja pelastussuunnitelma.
Palon syttyminen
Viimeinen keskitornia korjanneista rakennusmiehistä poistui kello 17.20. Iltamessun aikana kello 18.18 viereiseen papiston rakennukseen sijoitettu paloilmoitin hälytti palosta.
Ilmoitus oli: ”tulipalo, ullakko-päälaiva-sakaristo, ZDA-110-3-15-1, imevä, palkisto”. Tämä oli yksi neljästä osastosta, joista poistuvaa ilmaa optiset linjailmaisimet valvoivat. Järjestelmään oli liitetty yli 160 ilmaisinta ja hälytyspainiketta.
Päivystävä vartija toimi vasta kolmatta päivää tässä tehtävässä. Hänen työvuoronsa oli jo päättynyt, mutta koska yövuoroa tekevä vartija ei ollut tullut, hän jäi työpaikalleen.
Päivystäjä lähetti pääalttarin lähellä olevan vartijan etsimään palopesäkettä katedraalin siipirakennuksessa sijaitsevan sakariston ullakolta. Vartija ilmoitti, että ei havainnut mitään poikkeavaa ja palasi katedraaliin.
Laitteisto käynnisti vuorottelevat äänimerkit ja ranskan- sekä englanninkieliset kuulutukset, jotka kehottivat pysymään rauhallisena ja poistumaan mahdollisimman nopeasti. Seurakuntalaiset ja turistit olettivat ilmeisesti kuulutusten johtuvan laiteviasta, koska poistuivat vasta muutaman minuutin kuluttua pääovesta. Papit menivät sakaristoon.
Päivystäjä ei tehnyt hätäilmoitusta, vaan yritti tavoittaa esimiestään. Noin kello 18.40 tämä soitti takaisin, havaitsi virheen ja kehotti vartijaa nousemaan päälaivan ullakolle. Kun vartija oli noussut 300 askelmaa, hän näki keskustornin luona olevan palon. Palo oli jo levinnyt niin laajalle, että sammuttimista ei olisi ollut hyötyä.
Vasta tämän jälkeen kello 18.48 päivystäjä teki hätäilmoituksen, 30 arvokasta minuuttia oli hukattu.
Sammutus alkoi
Vaikka lähin paloasema oli vain kilometrin etäisyydellä, iltaruuhkan ja katutöiden takia matkaan kului kymmenen minuuttia. Ensimmäisen yksikön esimies arvioi, että jo 2800 m2 kattoa oli tulessa. Hän pyysi vahvennuksia. Savusukeltajat nousivat kapeita kierreportaita ullakolle, mutta sietämättömän kuumuuden vuoksi palasivat pian.
Varapalopäällikkö Jean-Marie Gontier otti johtovastuun ja palopäällikkö Jean-Claude Gallet huolehti viranomaisyhteyksistä. Gontier jakoi palopaikan ilmansuuntien mukaan kolmeen, myöhemmin neljään, kaistaan. ”Meillä oli kaksi tehtävää: suojella rakennusta ja pelastaa sen arvoesineet.”
Pohjoisen kaistan johtaja evakuoi viiden kerrostalon asukkaat katedraalin romahtamisen varalta. Itäisen kaistan johtajan tehtävänä oli rajoittaa paloa ja estää sitä leviämästä pohjoiseen. Eteläisen kaistan johtajan tuli myös pelastaa arvoesineitä.
Koska ullakolla ei ollut palomuureja, palon leviämistä ei ehkä pystyttäisi estämään. Vuonna 2013 asiantuntijat arvioivat, että ullakkopalo olisi hallittavissa, koska satoja vuosia vanhat ja kuivat tammipalkit palaisivat suhteellisen hitaasti. Palo kuitenkin syttyi vuonna 1859 uusitun keskitornin luona, missä palkit olivat uudempia.
Palon ensi vaiheessa, kun lyijykate vielä oli ehjä, ullakon kuumuus riitti sytyttämään minkä tahansa palavan materiaalin. Kun kate puhkesi, lyijypisarat levittivät paloa ullakolle. Kuorin katto oli jo tulessa ja puolet päälaivan katosta paloi.
Katedraalissa oli kolme kuivaa nousujohtoa, mutta ei sprinklerilaitteistoa. Tilan korkeuden takia laitteistoa olisi ollut vaikea toteuttaa. Sammutusvesi saattaisi kuormittaa liikaa vanhoja rakenteita. Lisäksi sprinklerin laukeaminen voisi turmella arvoesineitä.
Palomiehet ja katedraalin henkilökunta kantoivat 56 arvoesinettä ulos. Poliisi turvasi niiden kuljetukset kaupungintalon ja Louvren taidemuseon varastoihin.
Keskitorni romahti
Kello 19.50 kuului voimakas jysäys, kun keskitornin yläosa romahti. Hetken kuluttua myös alaosa romahti puhkaisten aukon päälaivan holvikattoon. Tornissa oli 500 tonnia puutavaraa ja 250 tonnia lyijyä sekä seitsemän kirkonkelloa. Holvikaton kappaleita putoili päälaivaan.
Liekkirintama syöksähti pitkin ullakkoa. Sammuttajat onnistuivat suojautumaan muurin taakse. Pelastustoiminnan johtaja veti kaikki 50 palomiestä ulos. Poliisin kahden dronen avulla hän saattoi seurata palon leviämistä.
Holvikatosta putoavat kappaleet estivät sammutuksen päälaivassa. Sammutusta jatkettiin sisään ajetun sammutusrobotin suihkulla.
Ulkoa päin paloa sammutettiin vesitykeillä maanpinnalta sekä nostolava-autoista. Kaksi sammutusalusta pumppasi joesta jopa 4000 litraa minuutissa. Tehokkaat autopumput korottivat painetta.
Enimmillään paloa sammutettiin 15 suihkulla, kuudella vesitykillä sekä yhdellä vaahtotykillä. Puuskainen itätuuli vaikeutti suihkujen suuntaamista. Palo eteni vääjäämättä kohti länsipäädyn kellotorneja.
Pohjoistorniin oli vuonna 2013 nostettu kahdeksan uutta kirkonkelloa, jotka yhteensä painoivat 17 tonnia. Kelloja kannatti useiden kerrosten korkuinen puupalkisto. Arkkitehdit varoittivat: ”Jos palo leviää pohjoistorniin, kellot putoavat ja torni romahtaa. Samalla saattaa etelätornikin romahtaa ja koko katedraali tuhoutua.”
Vaarallinen suunnitelma
Kriisipalaveriin kello 20.30 osallistuivat sekä pääministeri Édouard Philippe että presidentti Emmanuel Macron. Palopäällikkö Gallet kertoi, että palokunta luopuu ullakon sammutuksesta ja keskittyy suojaamaan länsipäädyn torneja. Kello 21 havaittiin pohjoistornissa liekkejä.
Varapalopäällikkö Gontier kertoi vaarallisesta sammutussuunnitelmasta. Etelätornin kautta viedään 42 metrin korkeudella olevalle tasanteelle kaksi letkujohtoa, pohjoistornin vuotavan nousujohdon painetta korotetaan ja tasanteen kautta hyökätään pohjoistorniin kuudella suihkulla. Paluureittiä ei voida varmistaa. Vapaaehtoisia löytyi.
Sammuttajat pudottivat alemmalta tasanteelta letkut, jotka liitettiin paloautoihin. Tasanteelta suihkutettiin päälaivan ullakkopaloa. Toiset sammuttajat hyökkäsivät ylemmän tasanteen kautta pohjoistorniin. Palkiston palo rajoitettiin 15 minuutissa. ”Katedraali on pelastettu”, Gontier ilmoitti kello 21.45.
Kuitenkin kaksi poikkilaivan holvikaarta romahti. Arkkitehdit arvioivat, että poikkilaivan koko pohjoisosa saattaa romahtaa. Romahtamiseen oli jo varauduttu evakuoimalla naapuritalojen asukkaat. Kello 22.30 palo oli rajoitettu eikä se enää ollut vaarassa levitä. Kello 22.50 palopäällikkö Gallet ilmoitti, että sortumisvaaraa ei enää ollut.
Toinen vuoro otti sammutuksen vastuulleen. Kello 3.43 palolaitoksen tiedottaja Gabriel Plus kertoi, että palo on täysin hallinnassa ja jo osittain sammutettu. Vasta kello 9.50 palo oli täysin sammunut. Vaarallisista tilanteista huolimatta yksikään palomies ei loukkaantunut. Vain yksi kuumuudesta pyörtynyt sammuttaja sai lääkäreiltä ensihoidon. Kaksi poliisia sai lieviä vammoja.
Sammutukseen osallistui 400 ja tuki- sekä johtotehtäviin 200 palomiestä. Paikalle oli hälytetty myös erikoisyksiköitä, kuten köysipelastus- ja hengitysilmahuoltoyksiköt. Seitsemän naapuripelastuslaitoksen 150 palomiestä vastasivat tukitehtävistä ja miehittivät tyhjilleen jääneet paloasemat. Paloautoja ja ambulansseja oli yhteensä sata.
Kahden kuukauden kuluttua pidettiin pienessä sivukappelissa ensimmäinen messu, joka televisioitiin. Kaikki 30 läsnäolijaa, arkkipiispa mukaan lukien, käyttivät valkoisia suojakypäriä.
Tekstit: Manuele Sadaune, Sapeurs-Pompiers de France 5/2019
Michael Rũffer, Feuerwehr-Magazin 11/2019
Käännökset: Risto Lautkaski
Interaktiivinen artikkeli New York Timesin verkkosivulla:
https://www.nytimes.com/interactive/2019/07/16/world/europe/notre-dame.html
Lisätietoa Wikipediasta:
https://fr.wikipedia.org/wiki/Incendie_de_Notre-Dame_de_Paris
