Kuvakaappaus: Brand en Brandweer 5/2019.
Hilversum (Hollanti). Kello 12.50 palomestariharjoittelija Jacques Ruisendaal hälytettiin yhdessä päivystävän palomestarin Caroline van der Kroonin kanssa lento-onnettomuuteen armeijan alueella. ”Koska Hilversumin lentokenttä oli lähellä, sen täytyi olla pienkone.”
Pienkone oli kiinni männyssä 10–12 metrin korkeudella. ”Miten lentäjät voivat? Kuinka tukevasti kone on kiinni, voiko se pudota? Onko tulipalon vaaraa?” Lentäjiin ei saatu yhteyttä.
”Yksi palokuntalaisista oli ansiolentäjä. Hän kertoi, että pakkolaskun jälkeen mikään laite ei toimi. Ilmailuradiota ei siksi voi käyttää. Onneksi eräs paikalla olijoista tiesi lennonopettajan puhelinnumeron ja soitimme hänelle. Hän kertoi, että molemmat olivat lievästi loukkaantuneet ja että ohjaamoon tippui bensiiniä. Lento-oppilaan vaatteet olivat bensiinin kastelemia. Vaikka bensiinihöyryjen hengittäminen on haitallista, niiden syttyminen aiheuttaisi palovammoja. Oli siis toimittava nopeasti”, Ruisendaal kertoo.
Nostolavayksikön palomies Mark Twisk ja ansiolentäjä nousivat korissa lentokoneen luokse. Konemies ohjasi koria varovasti oksien ohi. ”Emme voineet tehdä mitään, koska pelkäsimme lentokoneen putoavan. Se vaikutti olevan tukevasti kiinni, mutta miten saisimme sen pysymään paikallaan pelastuksen ajan?”
Twisk kertoi radiopuhelimella tehneensä yhdessä ansiolentäjän kanssa pelastamissuunnitelman. Pelastustoiminnan johtaja hyväksyi sen.
”Päätimme sitoa kiristyshihnoilla lentokoneen mäntyyn. Lentokoneen etupyörät olivat lähellä männyn runkoa. Ojensimme hihnojen koukut lentäjille, jotka kiinnittivät ne ohjaamon A-pilareihin. Vedimme hihnat etupyörätukien kautta rungon ympäri. Arvioimme. että ne riittävät pitämään koneen paikallaan”, Twisk kertoo.
Sitten tikasauto ajettiin paikalle ja sen työkori nostettiin vinosti lentokoneen yläpuolelle. Tikasyksikkö ylläpiti sammutusvalmiutta. Myös nostolava-auton vaahtotykki oli käytettävissä. Mahdollinen bensiinipalo voitaisiin nopeasti sammuttaa.
”Pelastettavat pukivat käyttämämme liivit, joiden avulla heidät sidottiin nostolavaan. Jos he kompuroisivat, he eivät putoaisi. Lento-oppilas ryömi ulos vasemman siiven alla olevan oven kautta. Tartuimme häneen ja vedimme hänet nostolavalle. Sitten autoimme lennonopettajan samalla tavalla ulos.”
Twisk korosti, että lentäjien pelastaminen vasemmanpuoleisen oven kautta oli harkittu valinta. ”Tiesimme, että lentokoneen rakettivarjo (Pelastustieto 3/2018) oli oikealla puolella. Se ei ollut lauennut. Pelastaminen oikeanpuoleisen oven kautta olisi ollut liian vaarallista.”
Nostolava laskettiin oksien välistä varovasti alas. Lentäjät puhdistettiin ja huuhdeltiin ennen sairaalaan kuljetusta. Palokunnan poistuttua lentokone nostettiin nosturilla maanpinnalle.
”Saimme neuvoja eri alojen asiantuntijoilta. Ansiolentäjä kertoi, että koneen lentopaino polttoaine ja lentäjät mukaan lukien oli 472 kg. Tämän tiedon avulla pystyimme sitomaan koneen mäntyyn. Utrechtin pelastuslaitoksen köysipelastusryhmän kanssa saatoimme keskustella pelastamisen yksityiskohdista”, Ruisendaal kertoo.
Teksti: Jildou Visser
Brand en Brandweer 5/2019
Käännös: Risto Lautkaski
