Säiliöpaloa sammutetaan fluorittomalla vaahdolla. Kuva: Rotterdamin yhteispalokunnan julkaisu.
Rotterdam (Hollanti). Vuodesta 2019 lähtien Rotterdamin yhteispalokunta (Rotterdamin teollisuus- ja satama-alueella toimivien noin kuudenkymmenen yrityksen sekä kaupungin yhteinen teollisuuspalokunta) on kokeillut fluorittomien vaahdotteiden käyttöä sammutusautossa (Pelastustieto 4–5/2021). Siirtyminen fluorittomiin vaahdotteisiin aloitettiin 2022.
Projektista saadut kokemukset on koottu nettijulkaisuun ”Sammutus fluorittomalla vaahdolla”. Julkaisun toimittaja Jochem van de Graaff kertoo: ”Fluorivaahdotteen pfas-yhdiste muodostaa kalvon, jonka ansiosta vaahto leviää vaivatta palavan lammikon pinnalle. Fluoriton vaahto leviää vaikeammin ja sen vuoksi lammikon peittäminen kestää usein kauemmin”.
Sammutuskokeista otetuissa valokuvissa vaahtopatjan reunoilla näkyy liekkejä. ”Olet levittänyt paksun patjan ja toivot, että se leviää vaikeasti luokse päästävään kohtaan. Mutta usein on tehokkaampaa sammuttaa viimeiset liekit toiselta puolelta. Sammuttajia tarvitaan enemmän ja heidän tulee liikkua aktiivisemmin”, van de Graaff neuvoo.
Vaahtohyökkäys jaetaan julkaisussa kolmeen vaiheeseen: 1. rajoittaminen, 2. sammuttaminen, 3. ylläpito. Ensimmäinen ja kolmas vaihe sujuvat fluorittomalla vaahdolla kuten fluorivaahdolla. Toisessa vaiheessa fluorittoman ja fluorivaahdon välillä on olennaisia eroja.
Fluorivaahdolla ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa toimitaan yleensä samalla tavalla. Fluorittomalla vaahdolla tarvitaan enemmän ja aktiivisesti liikkuvia sammuttajia. ”Näin toimien palo sammuu nopeammin ja vähemmällä vaahdolla”, van de Graaff sanoo.
Kun vaahtopatja kohtaa kuumia pintoja, sen vesi kiehuu ja kuplat puhkeavat. Jäljelle jäävä vaahdotekerros ei useinkaan ole tiivis, minkä vuoksi sen päälle syttyy liekkejä. Tämä vaikeuttaa reunojen vaahdottamista. Fluorivaahdolla tätä ongelmaa ei ole.
Sammutuksen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa tarvitaan tarkkailijaa, joka seuraa palon kulkua ja osoittaa, missä tarvitaan lisää vaahtoa. Suurissa ja kauan kestävissä paloissa on käytetty useita vaahtotykkejä ja fluorittomilla vaahdoilla tämä on vielä tärkeämpää.
Havainnot
1. Vaahto leviää vaikeammin.
Fluoriton vaahto ei leviä yhtä helposti kuin fluorivaahto. Fluorittoman vaahdon vaahtoluvun täytyy olla suurempi kuin fluorivaahdon, jotta se vaikuttaisi yhtä tehokkaasti. Tämä vaikeuttaa sammuttamista ennen muuta kuumien osien lähellä sekä kohdissa, joissa vaahdon pitää levitä nurkan taakse.
2. Palomiehet eivät (vielä) tunnista hyvää vaahtopatjaa.
Hyvin muodostunut vaahtopatja näyttää puhtaalta, kuohkealta sekä usein kiiltävältä ja tasaiselta. Palomiesten on opittava, miltä tehokas fluoriton vaahtopatja näyttää.
3. Fluorittomat vaahtopatjat ovat erittäin stabiileja.
Hyvin muodostunut fluoriton vaahtopatja on erittäin stabiili. Yli tunnin pisaroitumisaika ei ole poikkeus. Lisäksi vaahtopatja kestää erittäin hyvin liekkien lämpösäteilyä.
4. Fluoriton vaahto ei toimi yhtä hyvin kaikilla palavilla nesteillä.
Vesiliukoisten kemikaalien sammutus fluorittomalla vaahdolla on haastavaa. Tietty vaahto toimii hyvin joillakin kemikaaleilla, mutta vastaavilla usein huonommin. Aina ei voi ennakoida, milloin vaahto toimii hyvin ja milloin ei.
5. Fluoriton vaahto toimii, mutta se on levitettävä oikein.
Fluoritonta vaahtoa käytettäessä on muistettava sen fluorivaahdosta poikkeavat ominaisuudet. On tiedettävä, miten vaahtoa käytetään ja miten vaahdotetaan. Vaahtopatjaa on tarkkailtava ja täydennettävä.
Teksti: Robin Ouwerkerk
Brand en Brandweer 12/2023
Käännös: Risto Lautkaski
Lisätietoja Rotterdamin yhteispalokunnan julkaisusta: https://tinyurl.com/24k2uzfa
