Pelastustoiminta 7.5.2020

Varallaolon kysymys vielä avoimena

Työtuomioistuimessa käydään tällä hetkellä oikeutta siitä, onko Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pirkanmaan pelastuslaitosten päätoimisen henkilöstön varallaoloaika täysimääräistä työaikaa vai ei. Samaa puidaan muissa oikeusasteissa myös muiden alueiden osalta.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella varallaolojärjestelmä on edelleen käytössä. Sen käyttäminen jakaa alueen pelastusjohtaja Markus Viitaniemen mukaan alueen pelastuslaitoksen työntekijöitä kahteen leiriin.

“Osa haluaa ehdottomasti tehdä, osa ei halua tehdä ollenkaan. Yleisesti ottaen kiinnostus ja henkilökohtaiset mahdollisuudet varallaolon tekemiseen ovat vuosien saatossa jonkin verran laskeneet.”

Myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksella varallolo on edelleen käytössä. Suurin osa sen väestä on pelastusjohtaja Jukka Koposen mukaan suhtautunut siihen hyvin.

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton SSPL:n kentän puolelta asenteet ovat samaan tapaan positiiviset. ”Kyllä sopimushenkilöstö niitä tekee yleensä mielellään”, kertoo liiton toiminnanjohtajana haastatteluhetkellä toiminut Jaakko Linko.

Suomen pelastusalan ammattilaisten liitto SPAL:n kentällä asiat ovat toisin. Liitto edustaa pelastusalan päätoimista henkilökuntaa.

”Ei sitä kukaan kentällämme haluaisi tehdä. Suurin osa väestä haluaisi käytännöstä eroon, mutta osaa taas houkuttelee se pieni lisäkorvaus, jonka varallaolosta saa”, kertoo SPAL:n edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.

Velvoittavuus hiertää SPALia

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on määritellyt 15 minuutin aikarajan, jossa pelastajan pitäisi siirtyä paloasemalle tai olla matkalla suoraan onnettomuuspaikalle. Aikaraja koskee A-, B- ja C-kiireellisyysluokan tehtäviä. D-luokan tehtävissä varallaolija voi käyttää kohteeseen siirtymiseen tätä pidemmän ajan.

Aikarajat ovat pääongelma SPAL:n näkökulmasta. Ne koetaan niin tiukiksi, että sen puitteissa ei voi elää normaalia elämää. Sen lisäksi ongelma on myös se, että varallaolovuoroa pidetään lähtökohtaisesti pakollisena, vaikka näin pitäisi tapahtua vain lain määrittämistä pakottavista syistä.

Pohjois-Karjalassa vapaaehtoisuutta kuitenkin korostetaan.

Sopimuspalokuntienkaan puolella velvoittavuutta ei nähdä suurena kompastuskivenä.

Aikarajojen velvoittavuuden erilainen variaatio on käytössä Pohjois-Savossa. Siellä ei ole määriteltyä aikarajaa. Myös varallaoloringistä on Koposen mukaan päässyt halutessaan pois.

Lue lisää Pelastustieto-lehden tuoreimmasta numerosta.

Teksti ja kuva: Petri Vanhanen