Tässä jutussa luodaan kansantajuinen katsaus CBRNE-varautumisen muodostamaan kokonaisuuteen ja sen merkitykseen. Kuva on Pelastusopiston harjoituksesta.
Kuvitteellisessa Lintukodossa Kemikalion teollisuusalueella tapahtuu suuronnettomuus.
Jos sitä ei saataisi hallintaan, maastopalot ja vaaralliset kaasut leviäisivät laajasti. Onneksi
Lintukodon viranomaiset ovat varautuneet ja harjoitelleet yhteistyötä erilaisissa tilanteissa.
Kemikalion teollisuusalueella Lintukodossa on jo pidempään kärsitty talousvaikeuksista ja kustannuksia on leikattu kaikkialta, mistä suinkin mahdollista. Kemikaliossa varastoidaan ja käsitellään useita erilaisia kemikaaleja, jotka voivat keskenään muodostaa terveydelle ja ympäristölle vaarallisia höyryjä sekä räjähdysherkkiä aineita.
Suuronnettomuus Lintukodossa
Eräänä iltana Kemikalion ylirasittunut työntekijä Jussi kuljettaa säiliöpakkauksia hyllyihin. Hän on juuri kuullut lomautuksestaan ja lisäksi riidellyt vaimonsa kanssa. Elämä ei näytä valoisalta. Töissäkin on pitkään vallinnut epäjärjestys. Jussin maanpäällinen vaellus päättyy siihen iltaan.
Trukin sarvet puhkaisevat yhden säiliöpakkauksen samalla, kun kuormallinen muita putoaa maahan ja rikkoutuu. Seurauksena on räjähdys, tulipalo, uusia räjähdyksiä ja koko hallin täyttävä tulimeri. Ilmaan vapautuu runsaasti myrkkykaasuja. Tuli leviää maastoon ja kaasut tuulen mukana lähiseuduille.
Onneksi Lintukodossa kuitenkin tiedetään, miten suuronnettomuuksissa toimitaan.
Pelastus, ensihoito, poliisi ja Ilmatieteen laitos ovat harjoitelleet yhteistoimintaa, tietävät miten tilannekuva muodostetaan ja jaetaan, miten kukin viranomainen toimii sekä erikseen että yhdessä muiden kanssa ja miten yhteistoimintaa johdetaan. Maasto- ja rakennuspalon sammutuskalusto, kemikaalionnettomuusvälineistö, mittauslaitteet ja laboratoriopalvelut ovat kaikki saatavilla puhelinsoiton päässä lyhyellä varoitusajalla. Kalustoa osataan käyttää, vaikka omissa varastoissa ei olisikaan saman tuottajan tavaraa. Evakuoinnit ja eristämiset sujuvat tehokkaasti ja kriisiviestintä toimii. Paniikkia ei synny edes siitä huolimatta, että vihollismaa käynnistää välittömästi oman kampanjansa Lintukotoa vastaan.
Turvallisuutta varautumalla riskien toteutumiseen
Lintukodon viranomaiset onnistuvat onnettomuuden vaikutusten rajoittamisessa ja pelastustoiminnassa hyvin sen vuoksi, että ovat sellaista toimintaa harjoitelleet. Kemikalion teollisuusalue tiedetään riskiksi. Yhdessä Kemikalio Oy Ab:n kanssa viranomaiset ovat rakentaneet skenaarioita erilaisille uhkille sekä toimintamalleja niitä varten. Lisäksi viranomaiset ovat harjoitelleet keskinäistä yhteistyötä erilaisissa tilanteissa myös niitä tilanteita varten, kun kaikki perkelöityy.
Turvallisuutta riskejä minimoimalla
Kemikalion suuronnettomuus on kuviteltu esimerkki tahattomista CBRNE-tilanteista. Lyhenne viittaa kemiallisten aineiden (C), biologisten taudinaiheuttajien (B), radioaktiivisten aineiden (R), ydinaseiden (N) ja räjähteiden (E) käsittelyyn. CBRNE-uhkat tarkoittavat niiden käsittelystä johtuvia tahallisia tai tahattomia uhkatilanteita.
Pelastustoimen taskutilaston mukaan Suomessa on vuosittain noin 300 vaarallisten aineiden onnettomuutta. Suuronnettomuudet ovat harvinaisia. Osin taustalla on Euroopan unionin (EU) ja Suomen vahva varautumiskulttuuri.
Varautumisen ketju on pitkä. Se alkaa jo vaarallisten aineiden markkinoillepääsystä, toimiluvista ja kaavoituksesta.
Hallinnollisin menettelyin ja lainsäädännöllä minimoidaan riskejä. Ensivasteen viranomaiset varautuvat riskien toteutumiseen.
EU:n tärkein kemikaaleja ja vaarallisia aineita koskeva säädös on vuonna 2007 voimaan tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä ja rajoituksista eli niin kutsuttu REACH-kemikaalipaketti. Asetus perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen: EU:n markkinoille tulevat uudet kemikaalit on osoitettava terveydelle ja ympäristölle riittävän turvallisiksi ennen kuin ne päätyvät kuluttajien käyttöön. Kaikki EU:ssa myytävät kemikaalit on rekisteröity, niihin liittyvät riskit määritelty ja riskienhallinta arvioitu. Ilman tietoa turvallisuudesta ei ole markkinoita.
Tehokas valvonta- ja tarkastustoiminta varmistaa, että ehtoja noudatetaan sittenkin, kun toimilupa on myönnetty. Suomessa kemikaalilain noudattamista valvoo muun muassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Varautuminen on jatkuvaa kehittämistyötä
Kemikaalilain alaisten aineiden sääntely perustuu siis siihen, että pyritään tieteellisin menetelmin tunnistamaan kemikaaleihin liittyviä riskejä sekä minimoimaan ne riskien hallinnalla. Samantyyppinen logiikka koskee varautumista riskien toteutumiseen.
Riskien tunnistaminen liittyy toimintaympäristönanalyysiin. Mitä laajemmin turvallisuutta tarkastellaan, sitä monimutkaisemmaksi käy riskien tunnistaminen. Kemikaalien turvallisuuden arvioinnissa keskitytään vielä varsin rajattuun kokonaisuuteen, mutta jo kemikaalitehtaan turvallisuuden arvioinnissa muuttujia on useampia ja erilaisten muuttujien väliset riippuvuudet vaikeuttavat analyysia. Yksittäisen tehtaan taloudelliset ongelmat voivat johtaa turvallisuuskäytänteiden höltymiseen, julkisen talouden ongelmat valvontatoiminnasta tinkimiseen ja leikkaukset viranomaistoiminnasta yhteistoimintaharjoittelun vähentämiseen. Vihamielinen informaatiovaikuttaminen voi heikentää luottamusta viranomaistoimiin ylipäätänsä ja laskea kriisiviestinnän vaikuttavuutta.
Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen edellyttääkin päivittyvää strategiatyötä: uhkakuvia ja skenaarioita luodaan toimintaympäristömuutoksia ennakoimalla tai niihin reagoimalla, toimintavalmiuksia päivitetään uusien vaatimusten mukaisesti ja taitoja pidetään yllä harjoittelemalla.
Suomalainen CBRNE-kehittämistyö
Suomessa CBRNE-tilanteisiin varautumisella on melko pitkät perinteet. Pelastustoimen vaarallisten aineiden tilanteiden torjuntaohjeet ovat olleet pelastusalan koulutuksessa jo vuodesta 1990. Ne on päivitetty säännöllisesti. Pelastusopiston suunnittelija ja projektipäällikkö Jouni Salmisen päivittämä uusin TOKEVA-ohje julkaistaan tammikuussa 2025.
Ensimmäinen valtakunnallinen CBRNE-strategia valmistui laaja-alaisen yhteistyön tuloksena vuonna 2017. Strategiatyön perusteella tunnistettiin painopistealueita toiminnan kehittämiselle. Yksi painopistealue oli CBRNE-osaamisen yhtenäistäminen eri viranomaisten välillä ja syventävän osaamisen tuottaminen. Vuonna 2021 Pelastusopisto toteutti CBRNE-koulutuksen kehittämishankkeen eri viranomaisille.
Uusi valtakunnallinen, poikkihallinnollisessa yhteistyössä tuotettu CBRNE-strategia julkaistaneen vielä tämän vuoden lopulla. Strategiatyötä hyödynnetään suoraan varautumis- ja koulutuksen kehittämistyön ohjaamiseen. Pelastusopiston rooli tutkimus- ja kehittämistyön koordinoinnissa on keskeinen. Uuden strategian mukaisten kehittämistoimien tehokkaan toimeenpanon valmistelu on jo aloitettu.
Kansainvälinen yhteistoimintakyky
Ukrainan sodan ja koronapandemian takia myös kansainvälistä – ja ennen kaikkea eurooppalaista – yhteistyötä on vahvistettu. Yksi EU:n rahoittama rescEU-hankkeen tavoitteista on tukea eurooppalaista kriisinkestävyyttä materiaalisen varautumisen saralla. Hankkeessa tuotetaan eurooppalaisia valmiusvarastoja ja kapasiteettia niiden käyttöön.
Yksi hankkeen teemoista on varautuminen CBRN-tilanteisiin. Materiaalista varautumista ja valmiusvarastoja koskevassa CBRN-yhteistyössä edellytys on paitsi itse varastointi, myös varastoitavan materiaalin valtakunnallinen yhteensopivuus. Ongelmia voisi syntyä, jos lähetetty välineistö ei olisikaan yhteensopivaa.
Kuvitellaan, että Kemikalion suuronnettomuutta ei saataisikaan hallintaan. Maastopalot ja vaaralliset kaasut leviäisivät laajasti. Lintukodon liittolaisvaltio Sikinsokin lähettäisi merkittävää materiaalista tukea, mutta kun Lintukodon pelastusviranomaiset alkaisivat jakaa varusteita puhdistuslinjastoihin, huomattaisiin, että niitä ei voida käyttää. Olisi pitänyt perustaa useita erillisiä linjastoja, koska tarvikkeet eivät sopineet yhteen. Onneksi apua tulee myös Kansankodista, jossa CBRN-välineistön ja materiaalin yhteensopivuus on etukäteen varmistettu. Näin Kemikalion puhdistuslinjastot saadaan kuin saadaankin laajennettua.
Suomessa CBRN-välineistön yhteensopivuuden varmistaminen kansainvälistä avunantamista varten on käynnistetty tänä vuonna.
Kirjoittaja Marko Juutinen työskentelee erikoistutkijana Pelastusopistolla.
Kuvat: Pelastusopisto.
