Palopäällystöpäivien 2022 varautumisen seminaarissa puhuivat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija Katri Liekkilä ja sisäministeriön erityisasiantuntija Eero Kytömaa. Keskustelua ohjasi Juha Alander.
Ukrainan sota on muuttanut nopeasti suomalaista varautumista. Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on perusteeltaan toimiva, mutta sitä on syytä myös päivittää.
Palopäällystöpäivät alkoi keskiviikkona Helsingissä varautumisen seminaarilla. Paneelikeskusteluissa asiantuntijat analysoivat Suomen kansallista varautumista, eurooppalaista varautumisyhteistyötä ja varautumista tulevaisuuteen.
Tilaisuuden avasi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk). Hän toi esiin avauspuheenvuorossaan, että Suomella on kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä, joka on perustaltaan toimiva myös muuttuneessa toimintaympäristössä.
Kaikkosen mukaan suomalaisessa huoltovarmuustyössä on huomioitava tiettyjä erityisiä tekijöitä, kuten kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista, pitkät kuljetusetäisyydet ja energiaintensiivinen talouden rakenne.
”Jo koronapandemia on muuttanut joitain käsityksiämme huoltovarmuudesta, Ukrainan sota vieläkin enemmän. Kokemukset osoittavat, että kansainväliset toimitusketjut ovat häiriöalttiita.”
Huoltovarmuusselonteko määrittelee huoltovarmuutta
Kaikkosen mukaan Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on perusteeltaan toimiva, mutta sitä on syytä myös päivittää. Hän kertoi, että tämän vuoden syksyllä annetaan eduskunnalle ensimmäinen huoltovarmuusselonteko, jossa määritellään keskeiset linjaukset huoltovarmuudelle ja sen kehittämiselle tämän vuosikymmenen loppuun asti. Käsiteltäviä kokonaisuuksia ovat varautumisen kokonaistason riittävyys ja resursointi, lainsäädännön päivitystarpeet sekä huoltovarmuuden kehittäminen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä.
Kaikkonen mainitsi, että kriittinen infrastruktuuri on keskeisessä roolissa yhteiskunnan toiminnan ja siviiliväestön suojaamisen kannalta.
”Painopisteitä on monia, esimerkiksi energiansaannin turvaaminen, vesihuolto, kyberturvallisuusuhkiin varautuminen sekä kriittisten palveluiden turvaaminen.”
Kaikkonen arvioi, että väestönsuojeluun on syytä kiinnittää huomiota aikaisempaa enemmän.
”Voi olla paikallaan selvittää myös väestönsuojelun tilannetta samalla, kun tarkastellaan varautumistamme laajemmin. Samalla voi olla tarpeen myös selkeyttää myös väestönsuojelusta vastaavien viranomaisten keskinäistä tehtäväjakoa ja koordinaatiota sekä tarkastella, onko valmiussuunnittelu kaikilta osin varmasti ajan tasalla.”
Sodan häntä pyyhkii jo
Suomen yhteistyöstä Euroopassa keskustelivat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, sisäministeriön erityisasiantuntija Eero Kytölä ja Huoltovarmuuskeskuksen erityisasiantuntija Katri Liekkilä.
”Elämme hyvin vaikeita aikoja. Pahin mahdollinen on tapahtunut, eli laajamittainen sota Euroopassa. Tämä vaikuttaa myös Suomeen, sodan häntä pyyhkii jo täällä”, sanoi Aaltola.
Aaltolan mukaan sota näkyy jo laajasti Suomessakin, väenpaljoutena lentoasemilla ja laivaterminaaleissa, satelliittisignaalin häiriöinä itäisessä Suomessa sekä inflaationa. Lisäksi Suomi on valmiimpi kuin koskaan liittoutumaan.
Suomi on turvallisuuden tuottaja
Eero Kytömaa toi esiin, että Suomi on vahva ja kriisinkestävä. Hän kertoi, että sekä EU:ssa että Natossa on meneillään turvallisuuspolitiikan uudelleenorintaatio.
”Euroopan unionissa se kulkee nimellä strateginen kompassi, Natossa strateginen konsepti. Se kirjoitettiin käytännössä uudelleen hyökkäyksen jälkeen.”
Hän arvioi, että Naton näkökulmasta suomi ei ole turvallisuuden kuluttaja, vaan turvallisuuden tuottaja.
”Me lähdemme asemasta, jossa olemme aika vahvoja. Suomi näyttäytyy paljon kokoaan suurempana. Huoltovarmuus on yksi keskeinen kokonaisuus. Jokainen voi myös vetää johtopäätökset viimeaikaisista hävittäjähankinnoista, kuinka meille suorastaan haluttiin myydä parhaat koneet.”
Vapaat markkinat huoltovarmuuden perusta
Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijan Katri Liekkilän mukaan huoltovarmuutta tarkastellaan siitä näkökulmasta, kuinka yhteiskunnan toimintoja on mahdollista ylläpitää kriisissäkin.
”Kriittinen infrastruktuuri ja sen päälle rakentuvat tuotannot ja palvelut ovat oleellisia. Huoltovarmuuden ja yhteiskunnan kaikkien palveluiden perusta on vapaat, avoimet ja toimivat markkinat.”
Hän sanoi, että Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät Venäjän-kaupan pysähtyessä Suomen taloudessa jo, ja hiipivät pikku hiljaa suomalaisten arkeen.
Liekkilän mukaan Suomessa huoltovarmuus on paljon laajempi kokonaisuus kuin muualla maailmassa. Lisäksi huoltovarmuuden ja puolustuksen välillä löytyy luontainen yhteys.
”Meillä on todella laaja keinovalikoima ja hyvä kyvykkyys. Se antaa meille oivan asetelman tehdä Nato-yhteistyötä. Huoltovarmuusyhteistyötä on tehty Naton kanssa siviilivalmiuden otsikon alla vuosikymmeniä.”
Direktiivi kriittisten toimijoiden turvaamiseen
Esimerkkinä EU:n yhteisen varautumisesta Liekkilä ja Kytölä toivat esiin CER-direktiiviehdotuksen, jossa uudistetaan vanha kriittisen infrastruktuurin suojaamisen direktiivi.
”Tämä on riskiarvioperusteinen prosessi, jossa on määritelty direktiivissä tietyt sektorit, joissa jäsenvaltioiden tulee riskiarvioiden kautta tunnistaa kriittiset toimijat. Niihin suunnataan tiettyä valvontaa, mutta myös tukitoimenpiteitä, joilla toimijat pystyvät parantamaan omaa kriisinkestävyyttään”, Kytölä kertoi.
Tarkoitus on siis parantaa EU:n kannalta välttämättömien palvelujen häiriönsietokykyä sekä tunnistaa kriittiset toimijat, jotka ylläpitävät yhteiskunnan elintärkeitä ja taloudellisia toimintoja.
Suomen Palopäällystöliiton Palopäällystöpäivät jatkuu vielä perjantaihin Pasilan Triplassa.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvat: Esa Aalto
