Testidrooni pysähtyi kalastusverkkoon. Suurempien ja raskaampien pitkän matkan droonien torjunta ei ole mahdollista verkkorakenteilla.
Kanta-Hämeessä toimiva Lammin VPK järjesti maaliskuun viimeisenä viikonloppuna hälytysosastolle viikkoharjoituksen, joka keskittyi droonitoimintaan ja droonien torjuntaan. Harjoitus osoittautui ajankohtaiseksi, sillä heti koulutuspäivää seuraavana päivänä uutisoitiin Suomeen harhautuneista pitkän kantaman drooneista.
Osana harjoitusta Lammin VPK osallistui myös Maanpuolustuskorkeakoululle väitöskirjaa laativan Juha Alanderin vetämään droonintorjuntaverkon kenttäkokeeseen. Kokeessa selvitettiin, miten yksinkertaisilla ja helposti saatavilla ratkaisuilla voidaan suojautua miehittämättömiltä ilma-aluksilta.
artikkeli jatkuu
Droonisodankäynti muuttaa toimintaympäristöä
Ukrainan sotaa on usein kuvattu droonisodaksi. Nimitys kuvastaa hyvin sitä nopeaa kehitystä, joka on tapahtunut miehittämättömien ilma-alusten käytössä niin rintama-alueilla kuin kaukovaikuttamisessakin. Uutiskuvista tutut nelikopterit on muokattu tiedustelu- ja pommitustehtäviin, ja lisäksi käytössä on pitkän matkan lennokkeja, jotka voivat kuljettaa jopa satojen kilojen räjähdekuormia.
Droonien kehitys on johtanut jatkuvaan kilpajuoksuun niiden käytön ja torjunnan välillä. Edulliset ja massatuotetut laitteet ovat haastaneet perinteistä sotilaallista ajattelua, sillä niiden torjunta voi olla huomattavasti kalliimpaa. Tätä epäsymmetriaa pidetään yhtenä modernin sodankäynnin keskeisistä piirteistä.
Monet maat ovatkin alkaneet varautua miehittämättömien ilma-alusten aiheuttamaan uhkaan kehittämällä torjuntajärjestelmiä, jotka ovat paitsi tehokkaita myös kustannuksiltaan kohtuullisia.
Myös pelastustoimi riskien kohteena
Ukrainasta saadut kokemukset osoittavat, että sotatoimet kohdistuvat yhä useammin myös siviili-infrastruktuuriin ja pelastustoimeen. Vaikka pelastustoimella tulisi olla Geneven yleissopimusten mukainen erityissuoja, käytäntö on osoittanut, ettei tämä aina toteudu moderneissa konflikteissa.
Lammin VPK:n droonivastaava Jani Vilkman korostaa, että myös pelastustoimen ja sopimuspalokuntien on tärkeää lisätä ymmärrystään nykyaikaisen sodankäynnin ilmiöistä ja niiden vaikutuksista omaan toimintaan. Vilkmanin mukaan Lammin VPK:lla on lähes kymmenen vuoden kokemus kuvauskopterien käytöstä pelastustoiminnassa, mutta nyt järjestetyssä koulutuksessa näkökulmaa laajennettiin myös laitteiden mahdollisesti kriisitilanteissa aiheuttamiin uhkiin.
Kenttäkokeessa testattiin yksinkertaista suojaa
Koulutuspäivän aikana keskityttiin sekä palokunnan omaan droonitoimintaan että droonien aiheuttamiin uhkiin ja niiltä suojautumiseen. Luentojen lisäksi paloaseman pihalla toteutettiin käytännön kenttäkoe, jossa testattiin siirrettävää droonintorjuntaverkkoa.
Kokeessa hyödynnettiin rautakaupoista saatavia verkkorakenteita sekä erilaisia tukiratkaisuja niiden ripustamiseen. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko yksinkertaisilla ja edullisilla ratkaisuilla pysäyttää pieniä nelikopterityyppisiä drooneja.
Tutkimuksen taustalla on ajatus niin sanotusta “tee se itse” -mallista, jossa yksittäisiä ajoneuvoja tai kohteita voidaan suojata kevyiltä drooneilta ilman monimutkaista teknologiaa.
Yksinkertainen ratkaisu voi täydentää viranomaisten droonisuojaa
Laajemmassa mittakaavassa Suomen droonipuolustuksesta vastaavat eri turvallisuusviranomaiset yhteistyössä. Torjunta perustuu kehittyneisiin seurantajärjestelmiin, kuten tutkiin sekä akustisiin ja optisiin sensoreihin. Vastatoimina käytetään erilaisten torjuntakeinojen yhdistelmiä, kuten torjuntadrooneja, elektronista vaikuttamista sekä energia- ja laseraseita. Lähitorjunnassa hyödynnetään myös perinteisiä ilmatorjuntajärjestelmiä sekä jalkaväen aseita.
Suojaverkot edustavat niin sanottua matalan teknologian viimeistä suojauskerrosta. Juha Alanderin mukaan Lammin kenttäkokeen tulokset olivat lupaavia: yksittäisiä kohteita, kuten pelastustoimen ajoneuvoja, voidaan suojata kevyitä drooneja vastaan yllättävän yksinkertaisilla ja helposti saatavilla ratkaisuilla.
Sen sijaan suurempien ja raskaampien pitkän matkan droonien torjunta ei ole mahdollista verkkorakenteilla. Niiden osalta torjunta perustuu edelleen viranomaisten kehittyneisiin järjestelmiin.
Koulutusta ja kehitystyötä tarvitaan
Ukrainan sota on muuttanut pelastustoimen toimintaympäristöä nopeasti. Aseellisiin konflikteihin ja väestön suojaamiseen niiden vaikutuksilta kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös pelastustoimen varautumisessa.
Nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö herättää kysymyksiä siitä, miten palokunnat voivat suojata omaa toimintaansa nykyaikaisen sodankäynnin vaikutuksilta. Lammilla järjestetty koulutuspäivä ja siihen liittynyt kenttäkoe ovat osa tätä laajempaa keskustelua, jota käydään yhä enemmän myös pelastustoimen valtakunnallisella tasolla.
Teksti: Juha Alander, väitöskirjatutkija MPKK
Kuvat: Tiina Pirttimäki, Lammin VPK
