Suurtehopumppausmoduuli on nopeasti toimintavalmis erikoispelastusyksikkö, jota voidaan käyttää tulvivilla alueilla veden pumppaukseen ja esimerkiksi metsäpalojen sammuttamisessa. Moduuli on osa pohjoisten pelastuslaitosten muodostamaa Arctic Rescue Team -kokonaisuutta ja tukee siten koko Suomen varautumista suuriin tulvatilanteisiin. Yksikkö oli esillä Palopäällystöpäivillä Oulussa 2023.
Riittävätkö suojavarusteet ja letkukalusto esimerkiksi pitkäkestoisessa ja laajassa maastopalossa? Entä miten varaudutaan rajuihin tulviin? Saadaanko tarpeellisia tarvikkeita, jos merikuljetukset ovat syystä tai toisesta poikki?
Pelastustoimi tarvitsee valtakunnallisen järjestelmän materiaalinhallintaan ja yhtenäiset nimikkeet. Sisäministeriö asetti tammikuussa 2022 kaksivuotisen hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa pelastustoimen materiaalista varautumista ja huoltovarmuutta valtakunnallisesti.
”Tämä on peruskivi kehittämiselle. Kartoitimme nykytilanteen ja teimme selvityksiä eri vaihtoehdoista. Hankkeen viisi työpakettia toteutettiin verkostomaisessa yhteistyössä. Varsinkin ensimmäisissä työpaketeissa pelastuslaitokset olivat vahvasti mukana. Myöhemmissä olivat mukana myös kumppaniviranomaiset ja pohjoismaiden vastinparit, kuten Ruotsin pelastusvirasto MSB ja Tanskan DEMA. Muista maista on haettu parhaita käytäntöjä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Elias Jokila sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksiköstä.
Hänen mukaansa pelastustoimen materiaalisen varautumisen valtakunnallisen kehittämisen tarve on tunnistettu kautta linjan kentän perustoimijoista aina ministeriöön asti.
Suurpalot paljastivat tarpeen
”Esiin nousevat erityisesti suurpalot Kalajoella 2021 ja Taipalsaaressa 2019. Molemmissa loppuraporteissa nousi esiin selvä tarve pelastuslaitostasolta, että tarvitaan valtakunnallinen järjestelmä materiaalinhallintaan avunpyyntöjen tueksi.”
Yhtenäinen valtakunnallinen materiaalinimikkeistö on yksi kriittisimmistä kehittämiskohteista. Yhtenäinen nimikkeistö on myös edellytys valtakunnalliselle materiaalihallinnan tietojärjestelmälle. Esimerkiksi letkut voitaisiin nimetä Saksan mallin mukaan kirjaimilla – ei milleinä, kuten Suomessa nyt.
Hankkeessa selvitettiin myös valtion mahdollisuuksia osallistua materiaalien varastointiin.
”Yhdeksi malliksi esitettiin moduulivarastomallia, missä hankittaisiin valtakunnallisesti tyyppionnettomuuksiin räätälöityjä ratkaisuja. Nämä, esimerkiksi kontit tai ajoneuvot, voitaisiin sijoittaa riskiperusteisesti eri hyvinvointialueiden pelastustoimille. Tätä hyvin toimivaa moduulimallia toteuttaa myös Ruotsin MSB. Malli sopii hyvin esimerkiksi maastopaloihin, tulviin, rauniopelastukseen ja CBRN-tehtäviin”, Elias Jokila sanoo.
Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto
Lue koko juttu Pelastustiedosta 1/2024.
