Pelastusalan edustajat kokoontuivat sisäministeri Krista Mikkosen vetämään pyöreän pöydän keskusteluun alan varautumisesta ja sopeutumisesta ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Keskustelemassa oli muun muassa pelastuslaitosten, hyvinvointialueiden, aluehallintoviraston sekä pelastusalan järjestöjen edustajia.
Ilmastonmuutos näkyy jo maailmalla lisääntyneinä luonnonkatastrofeina, kuten helleaaltoina, rankkasateina, tulvina ja metsäpaloina. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaikuttaa suoraan pelastustoimen tehtävien määrään. Kasvava tehtävämäärä sitoo henkilöstöä ja vaatii erityistä osaamista ja kalustoa.
”Tärkeintä on hillitä ilmastonmuutosta, jotta kohtaamme sen seuraukset mahdollisimman lievinä. Kaikkia haittavaikutuksia emme enää pysty estämään ja ilmastonmuutos näkyy jo arjessamme. Pelastustoimi on etulinjassa vastaamassa ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin. Jotta palveluiden nykyinen lakisääteinen taso voitaisiin turvata, on alalla varauduttava muutoksiin määrätietoisesti”, sisäministeri Mikkonen sanoo.
Tilaisuudessa kuultiin alustuspuheenvuorot Ilmatieteenlaitoksen toimialajohtaja Sami Niemelältä ja Savonia ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalolta. Niemelä kertoi puheenvuorossaan, että sääilmiöistä Suomessa eniten vahinkoa aiheuttavat voimakkaat tuulet, maasto- ja metsäpalot, tulvat sekä huonosta säästä, esimerkiksi liukkaudesta ja heikosta näkyvyydestä, johtuvat liikenneonnettomuudet. Wuorisalon avasi, millaisin toimin Pohjois-Savossa on pyritty ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutuksien keskinäisriippuvuutta ja miten niihin on pyritty varautumaan.
Maantieteellisesti suurena maana Suomessa tulee pohtia alueiden erilaisia varautumistarpeita. Keskustelussa nousi vahvasti esiin myös eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista aiheutuneet haasteet ovat vahvasti keskinäisriippuvaisia, joten niihin varautuminen vaatii eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja laaja-alaista varautumista. Hyvinvointialueet muodostavat yhden yhteistyön areenan, ja myös kansainvälisellä yhteistyöllä on jatkuvasti kasvava merkitys alan varautumisessa.
Myös ihmisten ja organisaatioiden omatoimisen varautumisen merkitys korostuu tulevaisuudessa sekä isoissa että pienissä häiriö- ja poikkeustilanteissa. Esimerkiksi rajuilmat voivat aiheuttaa pelastustoimelle satoja hälytystehtäviä lyhyessä ajassa. On selvää, että tällaisissa tilanteissa kaikki eivät voi saada kiireellistä apua ainakaan samanaikaisesti. Kodeissa tulee varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
Sisäministeri halusi viimetöinään kutsua pelastusalan edustajat keskustelemaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin varautumisesta, kun hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC julkaisi maaliskuun lopulla raporttinsa, jossa tuotiin esille vakava muistutus siitä, että ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi yhteiskuntien tulee varautua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Ministeri myös muistutti, että pelastustoimen mahdollisuuksista vastata kasvaviin uhkiin on pidettävä huolta.
Lähde: Sisäministeriö Kuvan käsittely: Petri Vanhanen
