Varautuminen 22.2.2022

Väestönsuojille tulossa kansainvälinen standardi, joka kattaa niin kellarit kuin kalliosuojat

Tuleva väestönsuojien standardi kattaa kaikki väestönsuojien osa-alueet: suunnittelun, rakentamisen, käytön ja huollon. Niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti kaikissa neljässä osa-alueessa on puutteita. 

Tuleva väestönsuojien standardi kattaa kaikki väestönsuojien osa-alueet: suunnittelun, rakentamisen, käytön ja huollon. Niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti kaikissa neljässä osa-alueessa on puutteita. 

Kansainvälinen standardisointiorganisaatio ISO valmistelee väestönsuojastandardia suomalaisten aloitteesta.

Kansainvälinen standardisointiorganisaatio International Organization for Standardization eli ISO valmistelee tällä hetkellä maailmanlaajuista standardia väestönsuojille. Hankkeen alullepanija on suomalaisyritys Temet Oy, joka valmistaa väestönsuojalaitteita. Temet teki aikoinaan Suomen Standardisoimisliitto SFS:n kautta ISO:lle ehdotuksen väestönsuojien standardista. Sen laadintaan tuli puolto monipolvisen prosessin jälkeen. 

Temet International Oy:n neuvonantaja ja ISO 22359 -standardihankkeen projektipäällikkö Jyrki Ronkainen kertoo, että tuleva väestönsuojien standardi kattaa kaikki väestönsuojien osa-alueet: suunnittelun, rakentamisen, käytön ja huollon. Hänen mukaansa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti kaikissa neljässä osa-alueessa on puutteita. 

”Käytännöt ovat hyvin horjuvia. Standardin tarkoitus on yhtenäistää ja antaa ohjeita, jotta asioiden tekeminen olisi helpompaa.”

Yksikään maa ei pysty sanelemaan

Tulevan standardin pitäisi kattaa monenlaiset väestönsuojat niin omakotitalon kellarissa olevasta suojasta kallion sisään louhittuun usean tuhannen hengen suojaan. Ronkainen korostaa, että standardi on ohje, eikä se pakota mihinkään tai aja maiden omien lainsäädäntöjen ohi. Jokaisen maan oma standardisoimisjärjestö voi vahvistaa standardin kansalliseksi. 

”Meidän on tarkoitus tehdä tästä standardista niin hyvä, että se automaattisesti vahvistettaisiin kussakin ISO:n jäsenmaassa.” 

Temet ei Ronkaisen mukaan pääse sanelemaan, millaisia väestönsuojien pitää olla. Hän painottaa, että kysymys on komiteatyöstä, jossa on tällä hetkellä mukana 10 maata.

”Yksikään maa ei pysty sanelemaan standardin sisältöä. Esiin tulee hyvin paljon mielipiteitä, jotka kaikki pitää huomioida.”

Hanke alkoi syksyllä 2021, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.

SFS koordinoi Suomessa

Suomessa väestönsuojastandardin valmistelua koordinoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Liitto vastaa Suomessa kaikesta standardisoinnista lukuunottamatta sähkö- ja telealaa.

SFS:n johtava asiantuntija ja ISO:n väestönsuojatyöryhmän sihteeri Janne Kalli kertoo, että SFS toimii operaattorina kaikille suomalaisille, jotka haluavat tehdä standardin tai vaikuttaa niihin. 

Temetkin otti yhteyttä SFS:ään, joka jätti aloitteen standardista ISO:hon. Hankkeen sihteeri Kalli tekee pöytäkirjat ja pitää huolta, että toiminta on sääntöjen mukaista, avointa ja läpinäkyvää.

Kallin mukaan etukäteen on hankala ennustaa, millainen esimerkiksi väestönsuojastandardin painoarvo tulee olemaan. Hän arvioi, että sen painoarvo on potentiaalisesti suuri, mutta se muotoutuu ajan kuluessa. Standardi ei välttämättä ota tuulta, jos sidosryhmä kokee sen huonoksi tai ei muuten tiedosta sen olemassaoloa. Toisaalta taas standardi voi tulla nopeallakin aikavälillä kaikkien maiden käyttöön.

”Nämä ovat aina tapauskohtaisia asioita. Jos standardia aletaan hyödyntää laajasti, käy yleensä lumipalloefekti, ja standardiin aletaan viitata aina, kun rakennetaan esimerkiksi väestönsuojia.” 

Lue koko juttu Pelastustiedosta 1, joka ilmestyi 16. helmikuuta!

Teksti: Kaisu Puranen

Arkistokuva: Helpe ry

Lue lisää