Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Näin säädetään pelastuslaissa. Sen johdosta myös Satakunnan pelastuslaitos ohjaa, valistaa ja neuvoo kansalaisia pelastustoimen alueellaan. Omalle vastuulleni pelastuslaitoksen Rauman toimialueella on siunaantunut eskarilaisten, eli varhaiskasvatusryhmien valistaminen turvallisuusasioissa.
Kun syksyisin aloitetaan aikataulujen sovittaminen päiväkotien ohjaajien ja johtajien kanssa, voidaan todeta, että Raumankin kokoisessa kirkonkylässä aikataulut yleensä pettävät. Harvoin käy nimittäin niin, että yhteen työpäivään saa sopimaan enempää kuin yhden valistettavan ryhmän tapaamisen. Valistuskertoja riittää useaksi kuukaudeksi, koska esikoulut elävät kouluaikataulujen mukaisesti. Jaksoa pidentävät syys-, joulu- ja hiihtolomat. Ensi syksy tuo valistukseen valitettavasti lisähaasteita, koska pelastuslaitos on uudessa päiväpalveluohjelmassaan sovittanut valistusajankohdaksi iltapäivän. Iltapäivisinhän päiväkodeissa eskaripuolella ei liene paikalla muita kuin siistijä ja talonmies.
Monissa päiväkodeissa odotetaan valistusta ja palomiehen tapaamista. Myös muut viranomaiset, esim. poliisit vierailevat päiväkodeissa. Ainakin poikien toiveammatit vaihtelevat sen mukaan, kuka milloinkin on käynyt esiintymässä.
Palotoimen valistuksen aiheet painottuvat paljolti vierailuajankohdittain. Joulun aikoihin kiinnitetään huomiota avotulen kanssa toimimiseen. Vaaran paikkojahan ovat kynttilät, tuikut, soihdut ym. Sähkölaitteiden turvallisuudesta puhutaan se, mitä kuusivuotiaiden tiedetään siitä ymmärtävän.
Pimeän vuodenajan valistukseen kuuluu tietenkin liikenneturvallisuus. Heijastimien käyttö, polkupyörissä valot ja pyöräilykypärät ovat perusturvallisuusjuttuja, ja niiden tärkeyttä painotetaan. Olen valistuskeikoilla kannustanut lapsia polkupöyrällä ajamisen harjoittelun myötä opettelemaan myös uimaan. Se on kansalaistaito, jonka jokaisen pitää opetella. Päiväkodit ovat esimerkillisesti ottaneet ohjelmiinsa hätäpoistumisteiden opettelun ja sitä on myös harjoiteltu etukäteen. Kun valistuskerroilla harjoitellaan, ne tahtovat sujua melko hauskoissa merkeissä ja aiheuttavat yleensä naurua, kiljuntaa ja melskettä.
Eskariryhmät ovat kaikki erilaisia ja omanlaisiaan. Kuitenkin niissä on jokaisessa samankaltaisuuksia. On hiljaisia ja ujoja, tarkkaavaisia ja omiin ajatuksiinsa uppoutuneita. Jokaisessa ryhmässä on myös vilkkaita rasavillejä, joilta suunvuoron saaminen on joskus työn takana. Aina on kuitenkin saatu joukot järjestykseen tärkeitä juttuja kuuntelemaan.
Koska eskarilaiset opettelevat jo koulunkäynnin alkeita, heille pitää antaa myös kotiläksyjä. Jokaisella valistuskäynnillä lapsille annetaan tehtäväksi työpäivän päätteeksi kotiin saavuttuaan aikuisten kanssa kotona tarkastaa palovaroittimen toiminta. Kodin palovaroittimilla pitää suorittaa koepiippaus.
Toinen kotiläksy on hätänumero 112:n opetteleminen ja muistaminen. Se kun tahtoo unohtua joskus vanhemmiltakin ihmisiltä. Kun numeron opettelee nuorena, aikuisena sen muistaa.
Kolmas opeteltava läksy on kotiosoitteen opetteleminen. On hyvin tärkeää lapsen opetella kotiosoite myös siltä varalta, että hän sattuisi joskus eksymään. Tämä kotiläksy tahtoo toisinaan unohtua myös aikuisilta tosihätätilanteen osuessa kohdalle, ja ehkä muulloinkin.