Ajattelin poimia muutaman ”kesäkiusan” tämän blogipostauksen aiheeksi. En tykkää kirjoitella ”sitten kun tapahtuu silleen, toimi tälleen…”-ohjeita, mutta toisaalta en ehkä aivan voi välttääkään niitä.
Hyönteisen pistot
Kuva: http://www.bioridgepharma.com/programs.html
Ampiaisen tai mehiläisen yksittäinen pisto on meille suurimmalle osalle tuttu juttu, eikä se aiheuta suuria ensiaputoimenpiteitä. Jos sattuisikin niin, että pistoja tulee monta, ne osuvat kaulaan tai rintakehälle ja henkilö on ”allerginen heppu”, voi pisto aiheuttaa allergisen reaktion, anafylaksian. Silloin voi olla kyseessä hengenvaarallinen tila, anafylaksiassa hengitystie uhkaa turvota kiinni ja verenkierto romahtaa. Tarvitaan siis kiiruusti ammattiapua. Tiedätkö mikä on adrenaliinikynä (Epipen)? Se on kynän malliseksi suunniteltu adrenaliinin alkuannos (siis piikki!), jonka lääkäri on voinut määrätä hyvin allergiseksi tiedetylle henkilölle. Jos tunnet lähipiiristäsi jonkun, jolla on Epipen, tutkiskelepas joskus kynän oikea käyttö!
Kyyn purema
Kaksi pientä pistettä lähekkäin, turvotusta, kipua, punoitusta ja epäily siitä, että käärme on puraissut. Mitä teet? Toiset pakkaavat potilaan henkilöautoon ja hurauttavat lähimpään terveyskeskukseen. Toiset taas soittavat 112 ja ilmoittavat tarpeesta ambulanssiin. Molemmat varmasti oikeita toimintamalleja. Potilaan yleistila, ikä, taipumus allergisuuteen yms. vaikuttavat siihen, miten olisi fiksuinta toimia. Pääasia on, että pureman saanut henkilö viedään lääkärin arvioon sairaalaan. Kyyn myrkky sisältää kudoksia vahingoittavia aineita ja on hyvin yksilöllistä, mitä oireita henkilö puremasta saa (esim. ripuli, oksentelu, vatsakipu jne.) Ennenvanhaiset ohjeet puremakohdan avaamisesta puukolla ja ”pahan veren” poisvuodattamisesta, saatikka sen imemisestä pois haavasta on syytä jo unohtaa. Apteekista saatava kyypakkaus sisältää pienen määrän kortisonia ja on muistettava, että tämän hetken tutkimustiedon mukaan siitä ei juurikaan ole hyötyä, jos ei haittaakaan. Mutta siis pureman saanut aina lääkäriin.
Kuva: Wikipedia
Sienet
Kevät on korvasienten aikaa. Tunnistatko tuon ruskean sykeröisen palleron? Osaatko ryöpätä sen? Entäs mikä on sellainen loppukesän keltainen voissapaistettu vaaraton herkku? Suomen luonnosta löytyy myös tappavan myrkyllisiä sieniä, joten on syytä tuntea sienet joita kerää. Jos käy niin ikävästi, että joku on syönyt vääriä sieniä, tietoja myrkyllisyydestä ja toimintaohjeista voi pyytää Myrkytystietokeskuksesta (09 471 977). Lääkehiili on apteekista saatava suun kautta annettava aine, joka sitoo itseensä elimistölle vaaralliset myrkyt. Sitä sopii antaa sieni-, kasvi- ja lääkemyrkytyksiin. Apua pitää soittaa 112:sta, jos potilaan yleistila sitä vaatii.
Punkit
Nuo yököttävät pienet mönkijät ovat löytäneet ainakin meidän kissat. Liki 20 yksilöä olen jo tälle kesälle päästänyt hengestään. Siitäkin huolimatta, että olen lääkinnyt kissat punkkiliuoksilla. Meihin ihmisiin punkit eivät onneksi ole vielä tarttuneet! Heinikossa elelevä puutiainen voi levittää Borrelia-bakteerin aiheuttamaa Lymen tautia, puhutaan borrelioosista. Punkin puremasta noin viikon kuluttua voi iholle nousta vaeltava rengasmainen punoitus. Taudin toteaminen varhaisvaiheessa on tärkeää, jotta bakteeri saadaan nitistettyä antibioottihoidolla. Punkin puremasta voi saada myös puutiaisaivokuumeen. Se on paljon harvinaisempi tauti ja sitä vastaan voi suojautua rokotteella. Aivokuume ilmenee korkeana kuumeena, niskajäykkyytenä ja päänsärkyilynä. Yksittäisestä punkin puremasta ei tarvitse olla yhteydessä terveydenhuoltoon, puremakohdan seuranta riittää. Sen sijaan jos myöhempiä oireita alkaa ilmaantua (punoittava rengas / kova kuume), on syytä lähteä lääkäriin. Paras suoja punkeilta ovat pitkälahkeiset housut ulkoillessa ja huolellinen punkkitarkastus iltaisin!
Lisää ensiapuohjeita blogipostauksen aiheisiin ja muihin löydät vaikkapa Suomen Punaisen Ristin julkaisemasta Ensiapuoppaasta!
Surisevista, sihisevistä tai salaa mönkivistä ötököistä huolimatta iloista ja rauhallista kesää!
terkuin Johanna