Kaikki eivät tiedä mitä sana hälytysvaste tarkoittaa (tuskin tarvitseekaan) tai miten vaste määräytyy. Yritän tämän kirjoituksen avulla hieman avata kyseistä vastemääritystä ja sitä, millainen vaste hälytetään tehtäville: miten vaste määräytyy, kuka sen on määritellyt sekä mitä ja kuinka paljon palokunnan kalustoa onnettomuuskohteeseen hälytetään.
Avunsaantiketju alkaa siitä, kun onnettomuus havaitaan ja soitetaan hätäpuhelu 112:een. Hätäkeskuspäivystäjä vastaa puheluun ja tekee riskinarvion saamiensa tietojen perusteella. Ensimmäisenä hätäkeskuspäivystäjä on kiinnostunut paikkakunnasta ja katuosoitteesta. Tämä on erittäin tärkeä tieto, sillä onnettomuuskohde pyritään paikantamaan erittäin tarkasti, jotta voidaan hälyttää lähin tarkoituksenmukainen apu kohteeseen. Tämän jälkeen päivystäjä haluaa tiedon siitä, mitä kohteessa on tapahtunut. Näiden tietojen perusteella valitaan onnettomuustyyppi sekä tehdään määritys onko kyseessä pieni, keskisuuri vai suuri onnettomuus. Tämän jälkeen hätäkeskuspäivystäjä voi hälyttää paloautot (yksiköt) kohteeseen.
Jotta tämä järjestelmä saadaan toimimaan, pitää jokaiseen onnettomuustyyppiin määritellä vaste, mitä kyseiseen onnettomuustyyppiin hälytetään. Tämä työ on tehty pelastuslaitoksen toimesta jo ennalta. On mietitty millaisilla resursseilla kyseisestä onnettomuudesta oletetaan selviytyvän. Hätäkeskus hälyttää pelastuslaitoksen ohjeistamat yksiköt kohteeseen. Pelastusviranomaiset (vuorossa olevat pelastustoiminnan johtajat) alueellaan valvovat vasteiden toimivuutta ja tarvittaessa täydentävät tai muuttavat hälytettyä vastetta.
Pelastustoimintaa suorittavat yksiköt on luokiteltu pääosin kolmeen luokkaan: A-yksikkö, B-yksikkö ja C-yksikkö. Näistä A ja B ovat sellaisia, jotka kykenevät suoriutumaan itsenäisesti tehtävistä. C-yksikkö on sellainen, joka hälytetään omalle C-alueelle (ovat lähinnä haja-asutusalueen pienempiä paloasemia tai paloaseman toinen sammutusauto) lähimpänä yksikkönä ja lisänä tälle alueelle hälytetään aina myös A tai B-yksikkö. A-yksikölle (yksikön todellinen sijainti, omaan paikkatietoon perustuen) on määritelty toimintasäde, jonka sisällä se toimii aina ensisijaisena yksikkönä. Tämän alueen ulkopuolella hälytetään aina lähin A- tai B-yksikkö sijaintinsa mukaan. Onnettomuuskohde paikannetaan ja siitä mitataan B-line -mittauksella lähimmät yksiköt (linnuntietä onnettomuuspaikan ja vapaiden käytössä olevien yksiköiden välimatka).
Esimerkiksi otettakoon rakennuspalo (pieni), vasteeksi muodostuu yksi sammutusauto. Osoitteena oletetaan olevan Kokemäellä pääväylän (VT2) ja Satakunnantien risteyksessä (havainnekuva kohteesta). Tähän tehtävään hälytetään RSA451, jos se on vapaana. Mikä yksikkö ei ole vapaana, se korvataan seuraavalla vapaalla yksiköllä.
Rakennuspalo (keskisuuri) samassa kuvitteellisessa osoitteessa muodostaa vasteen pelastusviranomaispäivystäjä + kolme sammutusautoa + nostolava + säiliöauto. Tehtävään hälytetään RSAP32, RSA451, RSA481, RSA831, RSA606, RSA453, jos ne ovat vapaana. Mikäli joku yksikkö ei ole vapaana, niin järjestelmä etsii korvaavan yksikön paikannukseen perustuen. Tämä onnistuu niin, että kaikkien yksiköiden sijainti paikannetaan ja tieto välittyy hätäkeskukselle. Tästä syystä yksiköiden tilatiedot tulee olla aina oikeat. Lisäksi Satakunnassa on myös kohdevasteita, jotka ovat sellaisia, että niihin on mietitty jo ennalta tarkoituksenmukaisimmat yksiköt ja tällöin ei välttämättä paikannukseen perustuva yksikkö saa hälytystä.
Toivon, että tällä kirjoituksella lukija sai käsityksen vastejärjestelmästä ja sana hälytysvaste aukesi jonkin verran. Nykymuotoinen järjestelmä on Satakunnassa ollut käytössä kohta kuusi vuotta ja se toimii mielestäni hyvin. Toki aina pitää pyrkiä parantamaan järjestelmää ja uskon näin vielä tapahtuvan. Uusi hätäkeskuksen tietojärjestelmä on rakenteilla ja sen myötä järjestelmä paranee. Toisinaan tulee ihmeellisyyksiä eteen, mutta sitä varten meillä on vuoroissa pelastustoiminnan johtajat, jotka valvovat omalla toiminta-alueellaan vasteiden muodostumista.
Jos kirjoitus herättää kysymyksiä tai jokin asia kaipaa selvennystä, niin vastaan niihin mielelläni.
Hyvää syksyä!
Marko