Ensihoidon erityistilanneyksikkö – erityisen fiksua varautumista

Pirkanmaalla muutettiin ensihoidon suuronnettomuusvarautumista peräkärry- tai konttiajattelusta jatkuvasti liikennöiväksi yksiköksi. Syntyi ensihoidon erityistilanneyksikkö, joka tukee päivittäistoimintaa ja on samalla jatkuvasti miehitettynä isompia tilanteita varten.

Sami-Pekka Korpela on yksi erityistilanneyksikössä (EPI 081) työskentelevistä ensihoitajista. Hänen ja pelastajan miehittämä H+P -yksikkö hälytetään Aarne-tehtävälle ennen kuin haastattelu ehtii kunnolla alkaa. Ensivasteena aloitettu hoitotyö päättyi lopulta siten, että erityistilanneyksikkö hoiti potilaan koiran kaupungilta kotiin. ”Jäämme usein hoitamaan tehtävän jälkimaininkeja, kun potilasta tai potilaita on jo lähdetty kuljettamaan, jolloin tehtävät venyvät. Teemme paljon näkymätöntä työtä, mikä auttaa yhteiseen maaliin pääsyä”, Korpela sanoo.

Erityistilanneyksikkö ei kuljeta potilaita, siinä ei ole ollenkaan paareja, paitsi 10 sellaista, jotka ovat tarkoitettu väliaikaiseen evakuointiin.

Hoitokuorma-autossakin on takapenkki

081-yksikkö on perälautanostimella varusteltu pieni kuorma-auto, jonka hytissä on takapenkki. Ajoneuvo on tehtävää varta vasten suunniteltu ja rakennettu auto. Sillä on kyyditty kätilöitä synnytystehtäville tai tarjottu tulipalosta evakuoituneille nopea, väliaikainen ja lämmin paikka oleskella, kunnes parempi paikka löytyy. Tarpeen vaatiessa yksikkö noutaa sairaalasta verituotteita onnettomuuspaikalle vietäväksi. Erityistilanneyksikkö päivystää Tampereen keskuspaloasemalla, se hälytetään erillisen ohjeen mukaisesti pääasiassa 20 – 60 minuutin ajomatkan päähän asemasta. Etäämmälläkin oleva tehtävä voi tulla suoritettavaksi, siitä päättää ensihoidon kenttäjohtaja.

Erityistilanteiden asiantuntijuutta

Erityistilanneyksikössä työskentelyä varten koulutetut ensihoitajat työskentelevät yksikössä tyypillisesti 2-3 työvuoroa kerrallaan. Toimintaa varten niin ikään koulutetut palomiehet työskentelevät ensihoitajien työpareina. ”Työ 081:ssä poikkeaa paljon päivittäistoiminnasta ja sen tehtäväkenttään voi liittyä mitä tahansa. Tehtäväkenttää on hankala aukikirjoittaa”, Korpela sanoo.

Hän pitää toiminnassa erityisesti siitä, että siinä voi kehittää itseään. ”Voin hakeutua alaan liittyviin koulutuksiin ja kehittää erikoistehtävien asiantuntijuutta”, Korpela sanoo. Yksikön henkilöstölle on työpaikan puolesta koulutettu TECC -metodeja ja toimintaa tilapäisellä hoitopaikalla.

Hoitopaikan johtaja

Myös yksikön erikoiskalusto vaatii koulutusta. Hoitoteltta otetaan rullakolla alas takakontista ja pystytetään ripeästi, jolloin erityistilanneyksikön ensihoitajasta tulee hoitopaikan johtaja. Yksikössä on myös tehokas lämmitin sekä lämpötaloustuotteita 30 hengelle. Lääkevalikoima riittää perustettavan hoitopaikan tarpeisiin.

Yksi käytetyimpiä välineitä on kokoon taitettava näkösuoja. Se voidaan muotoilla 1,5 metriä korkeaksi ja 8 metriä leveäksi näköesteeksi paikalle, jossa potilasta täytyy hoitaa väkimassojen keskellä. ”Kun sitä on käytetty esimerkiksi julkisella paikalla tapatuvan elvytyksen yhteydessä, niin on vaikuttanut siltä, että näkösuoja myös ohjaa liikkumaan tapahtumapaikan ohi”, Korpela sanoo. Näkösuojassa lukee isoin kirjaimin: Älä kuvaa onnettomuuspaikkaa.

Dronepilottina

Miehistötilan takapenkin alla on parkissa drone. Osa erityistilanneyksikön henkilöstöstä on kouluttautunut dronepiloteiksi. Kolutus koostuu Trafin edellyttämästä drone-koulutuksesta, INSTA:n materiaalista ja 3*8 tunnin käytännön opetuksesta. Koulutukset käytyään dronepilotti osoittaa osaamisensa pelastuslaitoksen hälytyslentäjätestissä, joka on luonteeltaan opetustilanne. Lähtökohtana on, että drone saadaan ilmaan ja sillä pystytään suorittamaan annettu tehtävä sekä hätätilanteessa laitetta on osattava lentää ilman GPS:ää.

Dronessa on tavallinen kamera ja lämpökamera, lisäksi yksiköstä on kameroita, joilla saadaan auton ympäriltä 360° -kuvaa. Materiaalia voidaan tuottaa pelastuksen ja ensihoidon tilannekeskuksiin sekä johtoyksiköihin.

Valmius pois nurkasta

Erityistilanneyksiköllä on operoitu vuodesta 2018 alkaen. Se on vakiinnuttanut paikkansa pirkanmaalaisessa ensihoitokentässä. ”Olemme tunnistaneet, että suuronnettomuuksia varten aseman nurkassa oleva materiaali ei yksin palvele, tarvitaan myös henkilöitä käyttämään niitä”, Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalveluiden päällikkö Anssi Aunola sanoo. Hänen mukaansa suuronnettomuuskaluston käyttövalmiuden lisäksi yksikön on pystyttävä palvelemaan päivittäistoimintaa.

Ensihoitaja Sami-Pekka Korpela arvioi, että yksikön mahdollisuuksia suoriutua erilaisista tehtävistä voidaan jatkuvasti kehittää. ”Nyt suuronnettomuus- ja erityistilanteita varten varattu yksikkö on päivittäisessä käytössä ja nopeasti mobilisoitavissa”, Korpela sanoo.

Aunola uskoo, että erityistilanneyksikkö voi tuoda aidon vaihtoehdon ensihoitajien muuten vähäisiin urapolkuihin.

Teksti ja kuvat Marko Partanen