Tunnista eettinen kuormitus

Oletko miettinyt työtehtävän jälkeen, että kaikki ei mennyt oikein? Oletko joutunut toimimaan ammattietiikkasi vastaisesti esimerkiksi kiireestä johtuen? Oletko ollut tilanteessa, jossa hoitohenkilökunnalla on ollut erilaiset näkemykset oikeasta toimintatavasta? Oletko ollut potilastyössä eettisesti haastavissa vuorovaikutustilanteissa?
Jos vastasit johonkin kysymykseen kyllä, olet kokenut eettistä kuormitusta

Eettinen kuormitus syntyy tilanteissa, joissa sote-ammattilainen joutuu toimimaan arvojensa tai ammattietiikkansa vastaisesti tai joissa hän ei tiedä, mikä olisi oikea tapa toimia.

Kukaan ei ole eettisen kuormituksen kanssa yksin. Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn mukaan joka toinen sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä on joutunut eettisesti haastaviin tilanteisiin vähintään viikoittain. Joka neljäs on joutunut toimimaan omien arvojensa vastaisesti viikoittain tai päivittäin. Sääntöjen ja normien vastaisesti on joutunut toimimaan joka kuudes sosiaali- ja terveysalan työntekijä.

Asiasta pitää puhua ja siihen pitää puuttua, sillä eettinen kuormitus heikentää jaksamista ja työkykyä. Erityisen haitallista eettinen kuormitus on silloin, kun siihen yhdistyy muita kuormitustekijöitä – kuten sote-alalla väistämättä yhdistyy.

Jaa kuormitusta

Hoitajan työssä yhdistyvät monet kuormitustekijät. Jo fyysiset kuormitustekijät laittavat kropan koville monella tapaa. Hoitajan työ edellyttää laajan tietoperustan käyttöä, monien eri järjestelmien hallintaa ja nopeaa päätöksentekoa, mikä tarkoittaa kognitiivista kuormitusta. Aina kun työskentelemme ihmisten kanssa vuorovaikutus- ja hoitotilanteissa, syntyy myös psykososiaalista kuormitusta. Sote-alalla kuormitusta lisää vielä vuorotyökin.

Eettinen kuormitus puolestaan on aina läsnä, kun työskennellään ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Sitä ei voida kokonaan poistaa. Eettisen kuormituksen käsittelyyn ja hallintaan on olemassa kuitenkin keinoja.

Tärkein keino eettisen kuormituksen hallintaan on työyhteisön avoin keskustelu eettisesti kuormittavista tilanteista. Jokaisen on hyvä miettiä omalta osaltaan, mikä juuri minua kuormittaa ja miten kuormitus näkyy ja tuntuu. Ratkaisuja kuormittaviin tilanteisiin tulee kuitenkin etsiä yhdessä koko työyhteisön kanssa.

Hallitse eettistä kuormitusta

• Tunnista juuri omaan työhösi liittyvät eettisesti kuormittavat tilanteet.
• Tarkkaile millaisia tunteita ja työstressin kokemuksia ne sinulle aiheuttavat.
• Keskustele tilanteista kollegan tai esihenkilön kanssa. Yhteinen keskustelu on tärkeää, jotta kaikilla on yhteinen näkemys tavoitteista, toimintatavoista, arvoista ja työn tekemisen säännöistä.
• Pohtikaa työyhteisössä yhdessä ratkaisumahdollisuuksia eettisesti kuormittaviin tilanteisiin. Eettiset haasteet ja päätöksentekotilanteet myös kehittävät ammattitaitoa ja siksi niitä on tärkeä jakaa.
• Anna kollegallesi palautetta. Pyydä tukea ja palautetta myös itse. Erityisen tärkeää se on tilanteissa, jotka jäivät mietityttämään tai joissa koitte epävarmuutta.
• Huolehdi työhyvinvoinnista ja työstä palautumisesta sekä työvuoron aikana että vapaa-ajalla.

Kiinnitä huomiota jatkuvasti

Työn kuormitustekijöiden hallintaan ja työstä palautumiseen on tärkeä kiinnittää huomiota koko työuran ajan. Erityisen tärkeää se on juuri silloin, kun työssä yhdistyvät monet kuormitustekijät. Jatkuva panostaminen omaan työhyvinvointiin ja työstä palautumiseen auttaa palautumaan myös eettisestä kuormituksesta paremmin. Työstä palautumista voi edistää paitsi vapaa-ajalla myös työvuoron aikana.

Työpaikalla on tärkeää tunnistaa työn kuormitustekijät ja miettiä yhdessä, miten työn kuormitusta voi keventää. Työn riittävä tauottaminen auttaa jaksamaan paremmin. Myös työaikainen ruokailu edistää palautumista. Samalla kun kroppa ja nuppi saavat ravinnosta polttoainetta, on mahdollista irrottautua työasioista vaikkapa keskustelemalla kollegoiden kanssa muista kuin työasioista.

Jokainen voi vaikuttaa myös omilla valinnoillaan työstä palautumiseen. Työstä palautumista edistävät terveelliset elintavat kuten riittävä uni ja liikunta sekä terveellinen ja säännöllinen ruokavalio. Mielen irrottaminen työasioista on myös tärkeää. Vapaa-ajalla kannattaa harrastaa iloa tuovia asioita, rentoutua ja panostaa ihmissuhteisiin. Oman työhyvinvoinnin ja palautumisen äärelle on hyvä pysähtyä säännöllisesti. Kysy itseltä, mitä sinulle kuuluu, ja kiitä itseäsi hyvin tehdystä työstä!

Teksti Eveliina Korkiakangas, Työterveyslaitoksen erikoistutkija
Piirros Helmi Partanen