Marraskuu tai pahoiksi luvatut kelit eivät ole aiheuttaneet rynnäkköä rengaspajoille. Rengastyöaikoja varaillaan tipotellen ja varattujakin aikoja jätetään käyttämättä. Kumipäät kyllä varaavat aikoja, mutta eivät saavu eivätkä tietenkään ilmoita etteivät tule. Se tekstarin laittaminen tai soitto on kumipäälle liikaa. Myy siinä sitten halvalla palvelua tai tuotetta, joka on asiakkaan mielestä poikkeuksetta liian kallis. Se, että priimaa pitää saada pilkkahinnalla, pätee rengasasiakkaisiinkin.
Tuskin kenellekään on enää tänä päivänä epäselvää, minkälainen turvallisuustekijä hyväkuntoinen rengas on sakkokumiin verrattuna.
Silti talven ajaksi ajoon valittavasta renkaasta ja turvallisuudesta tingitään. Renkaan vaihtoon tullaan kahden uuden renkaan kanssa ja sanotaan rangasduunarille, että jätä alle kaksi parasta ja kahden huonoimman tilalle vaihdetaan uudet. Renkaita työkseen pyörittävä pyytää asiakasta itse valitsemaan parhaat renkaat, koska hänen mielestään kaikki ovat ajokelvottomia.
Monet asiakkaat pyytävät myös käytettyjä talvirenkaita, niissä pitäisi kuitenkin olla kaikki nastat tallella ja riittävästi kuviota – ja hinta saisi olla sen parikymppiä.
Tyypillistä on myös se, että perheen kakkosautossa joutaa olla heikot renkaat, siltikin, vaikka sillä ajaa äiti, joka kuljettaa lapsia päiväkotiin ja sieltä pois.
Kumipäässä soisi olevan edes yhden terävän nastan, vai ovatko kaikki kuviot jo hukassa?
Kiitos, että sain sanoa!