Pelastusopiston harjoitusalueen käyttökin on uhattuna.
Pelastusopistolla on edessään vakavaa vyönkiristämistä.
Kuopiossa sijaitsevan opiston saamaa kehysrahaa ja Savonia-ammattikorkeakoulun rahoitusta ollaan vähentämässä huomattavasti. Se tarkoittaa, että opisto joutuu säästämään, ja säästöjä haetaan esimerkiksi karsimalla käytännön opetusta.
”Siinä on kysymys todella isoista rahoista”, rehtori Mervi Parviainen sanoo.
Aikaisemmin Savonia on tukenut pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelmaa 2,1 miljoonalla eurolla vuosittain. Summaa on laskettu usean vuoden ajan, ja vuonna 2017 tuki tulee olemaan vain 740 000 euroa.
”Rahoitus laskee kolmasosaan. Siitä voi jo päätellä, mitä se vaikuttaa.”
Myös valtion myöntämä kehysrahoitus vähenee. Sitä leikataan hallituksen päätöksellä vuosittain puoli prosenttia. Tälle vuodelle opisto sai koulutuksen varsinaisiin toimintamenoihin 11,1 miljoonaa, viime vuonna 11,6 miljoonaa.
Opisto joutuu karsimaan radikaalisti etupäässä käytännön harjoittelua.
”Emme voi tehdä asioita samalla tavalla kuin aikaisemmin. Erityisesti se vaikuttaa käytännön opetukseen harjoitusalueella. Joudumme tarkkaan arvioimaan esimerkiksi sitä, mikä on riittävä harjoitusten määrä, koska entisiä määriä ei enää pystytä toteuttamaan”, Parviainen kuvaa.
Enemmän itsenäistä opiskelua
Lisäksi opisto vähentää tuntiopettajien määrää. Ensi vuonna rahaa tuntiopettajien palkkaamiseen on vain 50 prosenttia aikaisemmasta.
”Tämä on huono homma siinä mielessä, että tuntiopettajat ovat tuoneet toisaalta käytännön tietoa meille, toisaalta vieneet meiltä sitä kentälle. Tämä linkki on nyt uhattuna.”
Parviainen sanoo, että käytännön harjoittelu ja tuntiopettajien määrä opetuksessa ovat ainoita asioita, joista opisto voi karsia.
”Kun mietitään meidän kustannusrakennettamme, suurimmat kustannukset tulevat henkilökunnasta ja tiloista. Ollaan toki säästetty ja leikattu opetuksessa ja menoissa, mutta ne säästöt ovat sen verran pieniä, etteivät ne ratkaise sitä koko hommaa. Meidän täytyy leikata sieltä, missä me voimme säästää.”
Opiskelijan kannalta säästöt vaikuttavat siten, että kirjatentit lisääntyvät ja tuntiopetus vähenee. Itsenäistä opiskelua on yhä enemmän.
”Olen itse kovin huolissani kädentaidoista. Käsin tekeminen on korostunutta kaikissa tutkinnoissa”, Parviainen sanoo.
Hän uskoo, että käytännön harjoittelun väheneminen tuo painetta työpaikoille. Käytäntö joudutaan opettamaan ja työntekijöitä perehdyttämään tavallista enemmän työpaikalla, koska opiskelijat eivät saa koulutusta opistossa.
”Millainen säästö loppujen lopuksi sitten on, on oma kysymyksensä. Jokuhan opettamiseen ja perehdyttämiseen joutuu paneutumaan jossakin vaiheessa.”
Parviaista huolestuttaa erityisesti se, saavatko opiskelijat riittävät valmiudet työelämään.
”Minun mielestäni se ei riitä, että saa todistuksen, vaan pitää myös tietää, mitä todistuksen takana on. Sen huolen me täällä jaamme opiskelijoiden sekä henkilökunnan kanssa.”
Työryhmä selvittää parhaillaan, pitäisikö päällystökoulutus siirtää Savoniasta Poliisiammattikorkeakouluun.
”Työryhmä työskentelee ensi vuoden loppuun saakka, siitä ei ole odotettavissa mitään nopeaa apua. Ainakin vuoteen 2017 saakka mennään näillä kuvioilla”, Parviainen sanoo.
Opisto ei ainakaan toistaiseksi aio ryhtyä karsimaan opiskelijoita, sillä henkilöstö- ja tilakustannukset pysyvät samoina.
”Toki, jos tilanne menee niin pahaksi, ettei saada päällystökoulutusohjelman rahoitusta ratkaistua, niin joudumme tilanteeseen, ettemme voi ottaa ollenkaan uusia opiskelijoita”, Parviainen sanoo.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto
